Ero sivun ”Baha’ullah” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muutti luokan Luokka:Bahá’í; kosmeettisia muutoksia |
|||
Rivi 1:
[[
'''Baha’ullah''' (myös kirjoitusmuodossa '''Bahá'u'lláh''', {{k-fa|میرزا حسینعلی}}, {{k-ar|بهاءالله,}} '''Mirza Husain Ali Nuri'''; [[12. marraskuuta]] [[1817]], [[Teheran]], [[Persia]] – [[29. toukokuuta]] [[1892]], [[Akko]], [[Palestiina]]) oli [[bahai]]-uskonnon perustaja ja johtohenkilö. Hän oli pitkäaikainen [[baabilaisuus|baabilaisen]] uskonnollisen liikkeen seuraaja, kunnes sen johtohenkilö [[Bab]] teloitettiin vuonna 1850. Testamentin seurauksena Baha’ullahin veli nimitettiin liikkeen johtoon ja koko liike painui vuosiksi maan alle. Vankilavuosinaan Baha’ullah koki uskonnollinen näyn vuonna 1852, jonka mukaan hän oli ”se, jonka Jumala oli tuova esille”. Vuonna 1863 vankilasta vapautunut ja [[Bagdad]]iin karkoitettu Baha’ullah ilmoitti olevansa uuden ilmoituksen tuoja [[Ridvanin puutarha
Baha’ullah vietti lyhyitä aikoja maanpakolaisuudessa [[Istanbul]]issa ja [[Adrianopoli]]issa, päätyen lopulta loppuelämäkseen [[Akko]]niin [[Palestiina]]an. Siellä hän kirjoitti valtaosan kirjoistaan, joista [[Kaikkein pyhin kirja]] (Kitab-i-Aqdas), oli uraauurtava teos bahaille. Käytännössä Baha’ullah perusti oppinsa baabilaisuuteen, mutta lisäsi uusina oppina [[jumala]]n, [[uskonto
== Varhaisvuodet ==
Rivi 21:
== Uuden uskonnon perustaja ==
[[
=== Baha’ullahin julistus ===
Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään esittäneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Bagdadin [[Ridvanin puutarha]]ssa.<ref name="ha-20"/> Baha’ullahin ilmoituksen jälkeen liike hajosi kolmeen osaan: enemmistön Baha’ullahin kannattajiin, vähemmistön Subh-i azalin kannattajiin ''(azalit)'' sekä neutraaleihin ''(bayanit)''. Viimeksi mainittu hajosi pian. Bahait ja azalit joutuivat pysymään viranomaisten vuoksi Edirnessä vuoteen 1868 asti. Tällöin valtaosa bahaista siirrettiin [[Akko]]on, kun vastaavasti azalit siirrettiin [[Kypros|Kyprokselle]].<ref name="ha-21">Hämeen-Anttila 1999, s. 191</ref>
Rivi 28:
Akkonissa Baha’ullah joutui aluksi suhteellisen tiukkaan vankeuteen vuosina 1868–1870. Tämän jälkeen hänet siirrettiin [[kotiaresti]]in, mistä hän saattoi johtaa liikettä. Osmanit antoivat toiminnan jatkua, koska sen katsottiin heikentävän perivihollisen Persian sisäistä yhtenäisyyttä. Baha’ullahin eläessä bahai tekivät pyhiinvaelluksia hänen luokseen. Kotiarestin pitkittyessä Baha’ullah vetäytyi syrjään käytännön johtamisesta ja antoi tilaa pojalleen [[Abbas Efendi]]lle eli Abdulbaha’lle.<ref name="ha-21"/> Elämänsä loppuaikana Baha’ullah kirjoitti teoksen [[Kitab-i ahd]], jossa hän testamenttasi liikkeensä Abdulbaha’lle, jonka jälkeen seuraajaksi oli määrä tulla tämän vanhempi veli [[Mirza Muhammad Ali]]. Baha’ullah kuoli Akkossa vuonna 1892.<ref name="ha-22">Hämeen-Anttila 1999, s. 192</ref>
== Kirjoitukset ==
{{Lähteetön|puuttuvat historiallis-kriittiset luotettavat lähteet.}}
=== Bahá’u’lláhin kirjoitusten tyyli ja aiheet ===
Bahá’u’lláh ilmaisee muistiossa Súriy-i-Haykal (Surih of the Temple), että Jumalan säkeet on ilmaistu yhdeksällä eri tyylillä tai jaettavissa yhdeksään eri aihepiiriin. Hänen kirjoituksensa, vaikka ne ovat hyvin moni merkityksellisiä ja monikerroksisia, on ilmaistu tavalla, mikä ei välttämättä edellytä oppineisuutta vaan ennemminkin vilpittömyyttä ja ennakkoluulottomuutta.
Bahái-oppinut Jináb-i-Fádil-i-Mázindarani eritteli aiheet seuraavasti:
# Mystiset kirjoitukset
# Muistiot, joissa on nöyryyden ja rukoilun sävy
# Muistiot joiden laeilla ja säädöksillä on auktoriteettinen sävy
# Kirjoitukset, missä käsitellään aiempien uskontojen tulkintoja, uskomuksia ja dogmeja
# Kirjoitukset, missä aiemmat lait ja säädökset on kumottu ja korvattu alkaneeseen aikakauteen sopivilla laeilla ja säädöksillä.
# Muistiot, jotka koskevat hallintoa ja uutta maailmanjärjestystä ja muistiot, jotka on osoitettu kuninkaille.
# Muistiot, joiden aiheena on oppineisuus ja tieto, jumalallinen filosofia, luomakunnan salaisuudet, lääketiede yms.
# Muistiot, joissa kehotetaan hankkimaan koulutusta, hyvä luonne ja jumalallisia ominaisuuksia.
# Muistiot, joissa käsitellään sosiaalisia opetuksia<ref name="Adib 1">The Revelation of Bahá’u’lláh, vol.1, luku 3</ref>
Bahá’u’lláh tuo kirjoituksissaan myös esille, että hänen tekstejään voidaan ymmärtää vain niiden omien termien, periaatteiden ja tekstintulkinnan valossa eikä kenenkään pitäisi olettaa, että Kitab-i-Aqdas’in lait voitaisiin ymmärtää tavalla, millä lait on traditionaalisesti ymmärretty.<ref name="Saiedi">Luku 7 </ref>
=== Kurdistanissa olon aikana ilmaistuja teoksia ===
Bahá'u'lláh kirjoitti teoksensa useimmiten vastauksina hänelle esitettyihin kysymyksiin tai vasteena tapahtumiin. Sulamaniyyihin jumaluusoppineiden pyynnöstä ja heidän läsnä olleessaan Báhá’u’lláh saneli runon Qasidiy-i-Varqáiyyih (Poem of the Dove). Runossa käydään mystistä vuoropuhelua Bahá’u’lláhin, Jumalan ilmaisijan, jonka kohtalona ovat kärsimykset ja raskaat kahleet vihollistensa vangitsemana ja Pyhän Hengen välillä, jota symbolisessa muodossa personoi ”Maid of Heaven”, jonka ominaisuuksia ja kirkkautta Báhá’u’lláh ylistää.<ref name="Covenant"> Luku VII</ref>
=== Bagdadissa olon aikana ilmaistuja teoksia ===
Bahá’u’lláh ilmaisi mystisimmät teoksistaan Bagdadissa olonsa aikana.
* Seitsemän Laaksoa<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/SVFV/</ref> syntyi Shaykh Muhyí'd-Dín’in, [[Khaniqayn]]in kaupungin tuomarin, pyynnöstä.
* Neljä Laaksoa ilmaistiin vastineeksi Shaykh Abdu'r-Rahmán’in sufilaisuuteen kuuluvan Qadiriyyih-lahkon johtajan kysymykseen.<ref name="Adib 1"> The Revelation of Bahá’u’lláh,kpl.5</ref>
* Kätketyt Sanat<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/HW/</ref> syntyi hänen kulkiessaan Tigris-joen rannoilla. Se on moraaliaforismien muotoon kirjoitettu kirjanen.<ref name="KS">Bahá’u’lláh: ”Kätketyt Sanat”, Oy Länsi-savo, 1972</ref>
* Kitab-i-Íqán, (Varmuuden kirja)<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/KI/ki-1.html</ref> on bahá’i-uskon leviämisen perusteos. Bahá'u'lláh ilmaisi sen Bábin enon Hájí Mírzá Siyyid Muhammadin tekemiin kysymyksiin. Kitab-i-Íqánin keskeisin asia on uskonnon progressiivinen ilmaiseminen, mikä on bahá’i-metafysiikan ja teologian perusta, mutta se tarjoaa myös uuden lähestymistavan erilaisiin epistemologian ja etiikan kysymyksiin.<ref name="Saiedi">Luku 4</ref>
=== Konstantinopolin aikana ilmaistuja teoksia ===
* Lawh-i-Howdaj (Tablet of the Howdah) syntyi Bahá’u’lláhin kirjurin Mirzá Áqá Jánin pyynnöstä. Siinä Bahá’u’lláh varoittaa seuraajiaan tulevista koettelemuksista juuri saavuttuaan Mustan Meren rannoille.
* Merimatkalla kohti Konstantinopolia hän ilmasi mystisellä kielellä teoksen, Holy Mariner, jossa hän varoitti uskon sisällä syntyvistä valtataisteluista, joiden kautta totuus voidaan erottaa valheesta.
* Lawh-i-Náqús (Tablet of the Bell) syntyi ÁqáMuhammad-´’Alíy-i-Tambákú-Furúsh-i-Isfahánin pyynnöstä: muistio puhuttelee kristinuskon seuraajia.
* Muistiossa Mathnaví Bahá’u’lláh kuvaa jumalallisten ominaisuuksien heijastumista ihmisessä. Teoksen mukaan ihminen ei voisi koskaan saavuttaa jaloutta ja oikeudenmukaisuutta ilman Jumalan ilmaisijoita.
=== Adrianopolissa ilmaistuja teoksia ===
* Bahá’u’lláhin Julistus maailman kuninkaille ja johtajille
* Vuodenvaihteessa 1867-1868 Bahá’u’lláh kirjoitti teoksen Kitab-i-Badi (The Wondrous New Book), joka on käsitettävissä hänen uskonsa pääapologiaksi. Kirja syntyi vastineeksi Mirzá-Mihdiy-i-Giláni’n herjauskirjeeseen, jonka taustavoimana uskotaan olleen Mírzá Yahyán tukijan ja yllyttäjän Siyyid Muhammed-i-Isfahánin. Kirja on esitys Bahá’u’lláh’in vaatimuksesta olla Bábin lupaama, “Hän, jonka Jumala ilmaisee”. Se on myös tyhjentävä lausunto ”Kaikkein Suurimmasta Erosta” Bahá’u’lláhin ja Mírzá Yahyán välillä<ref name="Saiedi">Luku 6 </ref>
=== Akkon aikana ilmaistuja teoksia ===
Kitab-i-Aqdas (Kaikkein Pyhin Kirja) syntyi vuoden 1873 aikana. Sitä sanotaan bahá’i-uskon Äitikirjaksi ja se syntyi vastineena monien Bahá’u’lláhin seuraajien pyyntöihin. Adib Taherzadeh on esitellessään Kitab-i-Aqdasia otsikoinut esittelynsä seuraavasti.
* Jumalan Laki
* Uusi Maailmajärjestys
* Jumalallinen kasvatus
* Palvelu ja jokapäiväinen elämä
* Bahá’u’lláhin Liitto<ref name="Adib 3">The Revelation of Bahá’u’lláh, luvut 13-17</ref>
Bahá’u’lláh: ''Älkää luulko, että Me olemme ilmoittanut teille pelkän lakikokoelman. Ei, vaan Me olemme mahdin ja voiman sormin murtanut valioviinin sinetin.''
* Huomattavimmat muistiot, jotka on ilmaistu Kitab-i-'Aqdasin jälkeen, on koottu kirjaksi Tablets of Bahá’u’lláh. Se sisältää mm. muistion Kitáb-i-’Ahd (Book of the Covenant), Bahá’u’lláhin Tahto ja Testamentti.,<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/TB/tb-16.html</ref> jossa hän jätti kirjoitustensa ainoan arvovaltaan perustuvan tulkintaoikeuden ’Abdu’l-Bahalle.
* Muistioissa Bishárát (Glad-Tidings), Tárázat (Ornaments) ja Tajallíyát (Effulgences)<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/TB/</ref> tulee esille erilaisia pääperiaatteita ja tavoitteita; ''…jotta ihmiset pääsisivät perille tarkoituksesta miksi heidät on kutsuttu olemassaoloon.''
* Viimeisin Bahá’u’lláhin suurimmista töistä on Epistle to the Son of the Wolf.<ref>http://reference.bahai.org/en/t/b/ESW/</ref> Siinä Bahá’lláh luo kuin silmäyksen menneisiin tapahtumiin, mutta tuo myös esille uusia asioita.
Bahá’u’lláh: ''Kuinka usein ovatkaan asiat olleet yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa ja silti useimmat ihmiset ovat olleet välinpitämättömiä ja askarrelleet sen parissa, mikä tuhlaa heidän aikaansa.''<ref name="Wolf">”Epistle to the Son of Wolf”</ref>
== Baha’ullahin kuvasta ==
{{Lähteetön|puuttuvat historiallis-kriittiset luotettavat lähteet.}}
[[Tiedosto:Bahaullah-passport.jpg|thumb|150px|Baha’ullahin passi.]]
Islaminuskon tapaan myös bahai-usko on [[Ikonoklasmi|ikonoklastinen]]. Artikkelissa käytetty kuva on toinen Bahá'u'lláhista [[Edirne]]ssä otetuista kuvista. Bahá'it pitävät Bahá'u'lláhin kuvan esillepanoa loukkaavana. He muun muassa haluavat vältää kuvainpalvontaa ja uskonnon identifioimista kuvaan. Molemmat kuvat ovat kuitenkin esillä Bahá'í-maailmankeskuksessa Haifassa.
== Baha’ullahin suomennettuja ==
* [[Kitáb-i-Aqdas]] (Kaikkein pyhin kirja)
* [[Poimintoja Bahá'u'lláhin kirjoituksista]]
* [[Kätketyt sanat]]
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke=Dictionary of Beliefs and Religions | Selite= Originally published 1992 as Chambers Dictionary of Beliefs and Religions | Julkaisupaikka=Great Britain | Julkaisija=The Wordsworth | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 1-85326-354-0 | Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Jaakko Hämeen-Anttila|Hämeen-Anttila, Jaakko]] | Nimeke=Islamin monimuotoisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-662-749-8}}
=== Viitteet ===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Lähteet (tarkistamatta, vanhentuneet, ei-neutraalit) ==
{{Kirjaviite | Tekijä=Taherzadeh, Adib | Nimike=The Revelation of Bahá’u’lláh, vol. 1 | Vuosi=1974 | Julkaisija= George Ronald, Publisher | Tunniste=ISBN 0-85398-057-8}}
Rivi 122:
{{Kirjaviite | Tekijä= Saiedi, Nader | Nimike=Logos and Civilization, Spirit History and Order in the Writings of Bahá’u’lláh | Vuosi=1955 | Julkaisija= University Press of Maryland | Tunniste=ISBN 1-883053-63-3}}
{{Kirjaviite | Tekijä=Nabíl-í-A’zam | Nimike=The Dawn-Breakers: Nabíl’s Narrative | Vuosi=1970 | Julkaisija=Bahá’i Publishing Trust, Wilmette | Tunniste=ISBN
{{Kirjaviite | Tekijä=Bahá’u’lláh | Nimike=Bahá’u’lláhin Julistus: mailman kuninkaille ja johtajille | Vuosi=1980 | Julkaisija=Painotalo Gillot Oy | Tunniste=ISBN 951-95551-1-0}}
Rivi 132:
{{Kirjaviite | Tekijä=Bahá’u’lláh | Nimike=The Summons of the Lord of the Hosts | Vuosi=2002 | Julkaisija=Bahá’i World Centre, Haifa | Tunniste=ISBN 0-85398-976-1}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Bahá'u'lláh}}
* http://www.bahaullah.org/
[[Luokka:
[[Luokka:Iranilaiset uskonnolliset johtajat]]
| |||