Ero sivun ”Ensimmäisen liittokunnan sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
typoja, linkki, kuva, commons |
||
Rivi 1:
[[File:Angriff auf Aalen 1796.jpg|thumb|Hyökkäys Aaleniin 1796, Karlheinz Bauer]]
'''Ensimmäinen liittokunta''' oli muun muassa [[Ison-Britannian kuningaskunta|Ison-Britannian]], [[Itävalta|Itävallan]], [[Preussi]]n ja [[Espanja]]n (kaksi
Sodan tuloksena solmittiin [[Campo Formion rauha]] Itävallan ja Ranskan kesken lokakuussa [[1797]]. [[Venetsia]] siirtyi Itävallan
==Taustaa==
[[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] jälkeen [[1789]] Euroopan valtiot pitivät Ranskaa heikkona maana, joka ei sisäisten kiistojensa vuoksi pystynyt ylläpitämään ulkosuhteitaan. Asennetta kuvasi Venäjän keisarinnan [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] lausahdus että 10 000 sotamiestä riittäisi sammuttamaan "kamalan rovion" Ranskassa.<ref name="combi">''Combi - Maailmanhistoria'' osa 3</ref>
==Sodan kulku==
Rivi 11 ⟶ 12:
Kaikesta huolimatta lukuisia Euroopan maita kerännyt liittokunta ei pärjännyt Ranskalle joka saavutti lukuisia tärkeitä voittoja ja oli miehittänyt vuoteen [[1795]] mennessä niin Belgian, Alankomaat kuin koko [[Rein]]in länsipuolisen [[Saksa]]n. Syitä tähän olivat niin Ranskan vahvuus kuin liittokunnan heikkous, joka näkyi taitavien johtajien puutteesta sekä liittokunnan jäsenvaltioiden huonosta yhteistyöstä.<ref name="combi" /> Lisäksi [[Puolan jaot]] vuosina [[1793]] ja 1795 auttoivat Ranskaa, sillä ne vetivät eurooppalaisten katseet toisaalle. Ranska vahvistui lopulta niin paljon ettei Preussi uskaltanut lainkaan hyökätä sen kimppuun peläten nimellisen liittolaisensa Itävallan hyökkäystä. Preussi olikin ensimmäinen rauhansopimuksen tehnyt liittokunnan jäsen ([[Baselin rauha (1795)|Baselin rauha]]), jota seurasivat pian myös Espanja ja Hollanti. Rauhansopimuksessa Preussi jätti Ranskalle kaikki Reinin länsipuolelle kuuluneet alueensa sillä ehdolla, että se saisi korvauksia muualta Saksasta. Iso-Britannia ja Itävalta olivat ainoat maat enää sodassa Ranskaa vastaan.
Vuoden [[1796]] alussa Ranska oli liittänyt Belgian ja Reininmaan lisäksi itseensä myös [[Savoiji]]n ja [[Nizza]]n. Nämä valloitukset olivat tosin ristiriidassa tasavaltalaisen perustuslain kanssa jossa vaadittiin ettei maa ryhdy ikinä hyökkäyssotaan, tosin ne kierrettiin mm. väittämällä sodanjulistuksen Itävaltaa vastaan olleen "vapaan kansakunnan puolustautuminen kuninkaan
Itävaltaa vastaan lähetettävien joukkojen komentajaksi nimettiin nuori kunnianhimoinen kenraali [[Napoleon I|Napoléon Bonaparte]]. Ranska karkotti itävaltalaiset Pohjois-Italiasta vuodessa joten sota oli maalle menestys ja tärkeä merkkipaalu Napoleonin sotilasuralle. Samalla Napoleon perusti Luoteis-Italiaan kaksi Ranskan
{{commonscat|War of the First Coalition (1792-1797)}}
==Lähteet==
| |||