Ero sivun ”Baha’ullah” versioiden välillä

'''Baha’ullah''' (myös kirjoitusmuodossa '''Bahá'u'lláh''', {{k-fa|میرزا حسینعلی}}, {{k-ar|بهاءالله,}} '''Mirza Husain Ali Nuri'''; [[12. marraskuuta]] [[1817]], [[Teheran]], [[Persia]] – [[29. toukokuuta]] [[1892]], [[Akko]], [[Palestiina]]) oli [[bahai]]-uskonnon perustaja ja johtohenkilö. Hän oli pitkäaikainen [[baabilaisuus|baabilaisen]] uskonnollisen liikkeen seuraaja, kunnes sen johtohenkilö [[Bab]] teloitettiin vuonna 1850. Testamentin seurauksena Baha’ullahin veli nimitettiin liikkeen johtoon ja koko liike painui vuosiksi maan alle. Vankilavuosinaan Baha’ullah koki uskonnollinen näyn vuonna 1852, jonka mukaan hän oli ”se, jonka Jumala oli tuova esille”. Vuonna 1863 vankilasta vapautunut ja [[Bagdad]]iin karkoitettu Baha’ullah ilmoitti olevansa uuden ilmoituksen tuoja [[Ridvanin puutarha|Ridvanin puutarhassa]]. Baabilaisten pääosa päätti seurata Baha’ullahia.<ref name="dic-4">Dictionary of Beliefs and Religions 1992, s. 56</ref>

 

 

=== Karkotus Bagdadiin ===

Huhtikuussa 1853 Baha’ullah karkotetiin yhdessä veljensä kanssa [[Osmanien valtakunta]]an kuuluvaan [[Bagdad]]iin. Tältä ajalta ajoittuivat veljesten väliset riidat. Vuonna 1854 Baha’ullah vetäytyi yksin [[Kurdistan]]iin, missä hän viipyi seuraavat kaksi vuotta. [[Erakko]]vuosinaan Baha’ullah tutustui islamin mystiseen suuntaukseen [[suufilaisuus|suufilaisuuteen]] ja tuolta ajalta ovat peräisin hänen suufilaisvaikutteiset [[Esoteerisuus|esoteeriset]] kirjoitukset. Samaan aikaan baabilaisen liikkeen Subh-i azalin syrjäänvetäytyvä johtamistapa herätti kasvavaa arvostelua. Käytännössä Baha’ullahista tuli heti Bagdadiin paluun jälkeen baabilaisten johtaja, koska Subh-i azal pysyi pitkälti piilossa. Vuoteen 1866 mennessä Baha’ullah oli saanut liikkeen enemmistön taakseen.<ref name="ha-19"/> Tällöin syrjäytetyn veljen Subh-i azalin pieni kannattajakunta muodosti oman uskonnollisen liikkeensä, [[azalit]].<ref name="ha-18"/>

 

 

== Uuden uskonnon perustaja ==

=== Baha’ullahin julistus ===

Viimeistään vuonna 1866 Baha’ullah ilmoitti julkisesti, että hän oli Babin mainitsema "Se, jonka Jumala tuo esiin". Tosin hänen väitetään esittäneen asian lähipiirilleen jo vuonna 1863, saatuaan ilmestyksen Bagdadin [[Ridvanin puutarha]]ssa.<ref name="ha-20"/> Baha’ullahin ilmoituksen jälkeen liike hajosi kolmeen osaan: enemmistön Baha’ullahin kannattajiin, vähemmistön Subh-i azalin kannattajiin ''(azalit)'' sekä neutraaleihin ''(bayanit)''. Viimeksi mainittu hajosi pian. Bahait ja azalit joutuivat pysymään viranomaisten vuoksi Edirnessä vuoteen 1868 asti. Tällöin valtaosa bahaista siirrettiin [[Akko]]on, kun vastaavasti azalit siirrettiin [[Kypros|Kyprokselle]].<ref name="ha-21">Hämeen-Anttila 1999, s. 191</ref>