Ero sivun ”Baha’ullah” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
julistus |
→Karkotus Bagdadiin: tarkennuksia |
||
Rivi 19:
Huhtikuussa 1853 Baha’ullah karkotetiin yhdessä veljensä kanssa [[Osmanien valtakunta]]an kuuluvaan [[Bagdad]]iin. Tältä ajalta ajoittuivat veljesten väliset riidat. Vuonna 1854 Baha’ullah vetäytyi yksin [[Kurdistan]]iin, missä hän viipyi seuraavat kaksi vuotta. [[Erakko]]vuosinaan Baha’ullah tutustui islamin mystiseen suuntaukseen [[suufilaisuus|suufilaisuuteen]] ja tuolta ajalta ovat peräisin hänen suufilaisvaikutteiset [[Esoteerisuus|esoteeriset]] kirjoitukset. Samaan aikaan baabilaisen liikkeen Subh-i azalin syrjäänvetäytyvä johtamistapa herätti kasvavaa arvostelua. Käytännössä Baha’ullahista tuli heti Bagdadiin paluun jälkeen baabilaisten johtaja, koska Subh-i azal pysyi pitkälti piilossa. Vuoteen 1866 mennessä Baha’ullah oli saanut liikkeen enemmistön taakseen.<ref name="ha-19"/> Tällöin syrjäytetyn veljen Subh-i azalin pieni kannattajakunta muodosti oman uskonnollisen liikkeensä, [[azalit]].<ref name="ha-18"/>
Bagdadissa toimiessaan organisoi hajanaiseen liikkeen ja aloitti aktiivisen [[Da’wa|lähetystyön]]. Hän oli kirjallisesti tuottelias ja nosti baabilaisuuden uudelle tasolle. Hän kirjoitti runsaasti runoelmia, mutta myös selkeitä ja tavalliselle lukijalle avautuvia [[proosa]]teoksia. Hänen tärkein teoksensa oli vuonna 1862 kirjoitettu [[Varmuuden kirja]] ''(Kitab al-Iqan)'', joka käsitteli opillisia ja historiallisia kysymyksiä baabilaisuuden näkökulmalta. Baha’ullahin johtama baabilaisuus kasvoi nopeasti vuoden 1860 jälkeen. Persian vallanpitäjät huolestuivat tilanteesta ja painostivat Osmanien valtakuntaa siirtämään liikkeen kannattajat kauemmaksi. Baha’ullahin kannattajat
== Uuden uskonnon perustaja ==
| |||