Ero sivun ”Meskaliinikaktus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Kumottu muokkaus 8867406, jonka teki 91.153.11.254 (keskustelu)
Rivi 40:
== Peyotekaktus päihteenä ==
 
Peyotekaktuksen [[Alkaloidi|alkaloideista]] on noin puolet [[meskaliini|meskaliinia]]; muita ovat mm. [[pellotiini]], [[anhaloniidi]] ja [[lofoforniini]] (jälkimmäinen on myrkyllistä{{lähde}}). Aito meskaliinisulfa sulaa 35–36 °C:ssa ja on valkoista, annos 200–600 mg. Raaka meskaliini on ruskeaa, annos 0,7–1,7 g. Itse kaktusta nautitaan tuoreena (50–200 g), keitettynä, tai sitä poltetaan.
 
Kaktus maistuu pahalta, mutta intiaanien mukaan siinä maistaa itsensä, ja mitä puhtaammaksi tulee sitä makeammalta peyote maistuu. Yleensä paastoaminen ja muunlainen puhdistautuminen poistaa sivuoireet. Intiaanit pitävät "Isä Peyotea" voimallisena lääkkeenä: Peyotekaktuksen onkin todettu toimivan antibioottina useita bakteereita vastaan.{{Lähde}} Peyotekaktus nostaa verenpainetta ja lämpöä, ja aivojen hapenottokyky hidastuu — mistä [[Aldous Huxley|Aldous Huxleyn]] mukaan seuraa nautinnollinen antautumisen tunne. Peyotekaktus tuottaa hallusinaatioita, muodonmuutoksia, ajan laajentumia, läpinäkyväisyyttä. Alkoholia kannattaa kaktuksen yhteydessä välttää (vaikka meskaliinin voi huuhtoa alas kerma-rommi-jää-sekoituksella, kuten [[Richard Farima]] romaanissaan ''Been down so long it feels like up to me'' kirjoittaa).