Ero sivun ”Antigeenireseptori” versioiden välillä

[[B-solu]]jen reseptori on solun pintaan ankkuroitunut prototyyppi [[vasta-aine]]esta, jota kyseinen B-solu on valmistautunut tuottamaan ja vapauttamaan kohdatessaan reseptoriinsa sopivan antigeenin. B-solujen aktivoituminen on useimmissa tapauksissa riippuvainen myös aktivoituneen auttaja-T-solun aiheuttamasta stimulaatiosta. Vasta-ainetta tuottavaa B-solua kutsutaan [[plasmasolu]]ksi. B-solun reseptori poikkeaa vasta-aineesta vain sen solun pintaan ankkuroivan solukalvon läpäisevän häntäosan osalta. B-solujen reseptorissa on siis samanlainen antigeeneja tunnistava osa kuin vasta-aineissa yleensä.<ref>Immune system. (2007). In ''Encyclopædia Britannica''. Retrieved March 29, 2007, from Encyclopædia Britannica Online: http://www.britannica.com/eb/article-215561 (B-cell antigen receptors and antibodies)</ref><ref>Immune system. (2007). In ''Encyclopædia Britannica''. Retrieved March 30, 2007, from Encyclopædia Britannica Online: http://www.britannica.com/eb/article-215580 (Activation of B cells)</ref>

[[T-solu]]jen reseptori on erilainen rakenteeltaan ja monimutkaisempi toiminnoiltaan kuin B-solujen reseptori. Sen rakenne tunnistettiin vasta v. 1983, koska T-solujen reseptoreita esiintyy vain solukalvolla. Suurimmalla osalla T-soluista antigeenireseptori koostuu kahdesta solukalvon läpäisevästä polypeptidistä, joita kutsutaan alfaksi ja beetaksi. Kyseessä on heterodimeeriproteiini. Pienellä osalla T-soluista antigeenireseptori koostuu gamma- ja deltapolypeptideistä. T-solujen antigeenilla on samankaltaisuutta vasta-aineiden kanssa, mutta yksi tärkeä ero on se, että sillä on vain yksi antigeenin epitooppia sitova osa, kun tavallisella vasta-aineella on kaksi antigeenia sitovaa osaa.<ref>Immune system. (2007). In ''Encyclopædia Britannica''. Retrieved March 29, 2007, from Encyclopædia Britannica Online: http://www.britannica.com/eb/article-215571 (Structure of the T-cell receptor)</ref><ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Kimball J|Nimeke=Antigen receptors|Ajankohta=elokuun 21. päivä 2005|Osoite=http://users.rcn.com/jkimball.ma.ultranet/BiologyPages/A/AntigenReceptors.html|Julkaisija=Kimball J|Luettu=29.3.2007}}</ref>

Toimiakseen T-solujen antigeenireseptori tarvitsee solun pinnan proteiinien apua ([http://en.wikipedia.org/wiki/Image:TCR_complex.jpg Kuva T-solureseptorista ja apuproteiineista]). Toisin kuin B-solut, T-solut eivät kykene reseptorillaan tunnistamaan antigeenia sellaisenaan, vaan toisten solujen on ensin hajotettava se ja hajotetun antigeenin fragmenttien on liityttävä kudosyhteensopivuustekijöihin (engl. major histocompatibility factor, MHC; kutsutaan myös HL (human leukocyte)&nbsp;-antigeeniksi), jotta T-solun reseptori voisi tunnistaa antigeenin epitoopin ja aktivoitua.<ref>Immune system. (2007). In ''Encyclopædia Britannica''. Retrieved March 30, 2007, from Encyclopædia Britannica Online: http://www.britannica.com/eb/article-215572 (Function of the T-cell receptor)</ref> Kudosyhteensopivuustekijät ovat siirtäjäproteiineja, jotka esittelevät esimerkiksi&nbsp;soluihin tunkeutuneiden mikrobien fragmentteja solujen pinnoilla, jotta immunojärjestelmän solut tunnistaisivat infektoituneet solut. Auttaja-T-solut tunnistavat luokan II kudosyhteensopivuustekijään kiinnittyneen antigeenifragmentin. Luokan II kudosyhteensopivuustekijöitä esiintyy [[makrofagi]]en, B-solujen ja myös joidenkin T-solujen pinnoilla. Useimmat tappaja-T-solut eli sytotoksiset T-solut tunnistavat luokan I kudosyhteensopivuustekijään kiinnittyneen antigeenifragmentin. Luokan I kudosyhteensopivuustekijöitä esiintyy kaikissa kehon soluissa, joissa on tuma. T-solureseptorin, antigeenin osan ja kudosyhteensopivuustekijämolekyylin yhdistelmä varmistaa, että T-solut kohdistavat vaikutuksensa täsmällisesti oikeisiin soluihin ja lyhyellä etäisyydellä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Kauppinen V, Kiviranta J, Laakso T, Mannermaa J-P, Nurmi T ja Saarela S|Nimike=Farmaseuttinen mikrobiologia, luku III, Yleisimmunologia|Julkaisija=Suomen Farmaseuttinen Yhdistys ry|Vuosi=1996|Tunniste=ISBN 951-97538-0-X}}</ref>

Kukin www B-= ja| Twww-solureseptoriteksti koodataan= [[geeni]]llä,| jokaTiedostomuoto kootaan= erillisistä| geeniosasistaViitattu solun= erilaistumisen aikana6.8.2010| Kieli = }}</ref> Tuloksena oleva geeni muutetaan [[transkriptio]]ssa lähetti-RNA:ksi, joka sitten [[translaatio]]ssa koodataan reseptoriksi. Antigeenireseptorien vaihtuvien osien lukumäärä on erittäin suuri – sekä B- että T-solut voivat tuottaa jopa 10^''10'' erilaista antigeenin sitovaa osaa. Reseptorivaihtoehtojen valtaisuudesta päätellen on luultavaa, että sellaista antigeenin epitooppia ei ole olemassakaan, johon B- ja T-solut eivät kykenisi kehittämään sitoutuvaa antigeenireseptoria.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Immunocentral|Nimeke=Receptors for recognizing antigen|Ajankohta= 2002|Osoite=http://www.immunecentral.com/immune-system/iss15.cfm|Julkaisija=Immunocentral|Luettu=29.3.2007}}</ref>