[[Kuva:Henrik Gabriel Porthan.jpg|thumb|''[[Henrik Gabriel Porthan]]'' ([[Johan Erik Hedberg]])]]
1600-luvun lopulla tai 1700-luvun alussa alkoi orastaa fennofiliaksi kutsuttu suomalaisuusliike, jonka varhainen edustaja oli [[Daniel Juslenius]]. 1700-luvun jälkipuolella [[Turun akatemia]]n piirissä sitä edusti erityisesti [[Henrik Gabriel Porthan]]. Fennofiliassa yhdistyivät suomen kieleen ja suomalaiseen kansanperinteeseen kohdistuva tieteellinen kiinnostus sekä halu kehittää suomen kieltä kansanvalistustyön tarpeisiin. Porthan kuitenkin katsoi, että kulttuurin levitessä suomen kieli lopulta häviää kokonaan, kuten hänen mukaanmukaansa Länsi-Suomen kehityksestä saattoi päätellä.<ref>[http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf Opetusministeriö - Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta] ''"Tämä fennofiliaksi kutsuttu varhainen suomalaisuusliike on henkilöitynyt Henrik Gabriel Porthaniin, joka kuitenkin suhtautui lojaalisti Ruotsin valtakuntaan ja arvioi, että suomen kieli oli kulttuurin levitessä kokonaan häviävä, niin kuin Länsi-Suomen kehityksestä jo voitiin nähdä."''</ref> Porthan ei pitänyt ongelmallisena, että maassa puhuttiin kolmea eri kieltä (suomea, ruotsia ja latinaa), ja että maassa sosiaalisen aseman kohoamiseen liittyi tuolloin automaattisesti kielen vaihto ruotsiin. Hän kuitenkin määritteli suomalaisuuden nimenomaisesti kielen perusteella.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Tutkijoiden näkemykset siitä, hahmottiko Porthan maan kieliryhmät omina kansakuntinaan, eroavat. [[Matti Klinge]]n mukaan Porthan katsoi, että Suomessa oli kaksi kansakuntaa: "barbaarimetsäläiset ja sivistyneemmän rannikkoseudun väestö", kun taas [[Juha Manninen]] katsoo, että Porthanin käyttämä ilmaus ''quasi nationes'' ("ikään kuin kansakuntia") ei tue tätä tulkintaa.<ref>[http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?arvostelu=300 Miten kaukaa suomalaista nationalismia onkaan haettava?]</ref>
