Ero sivun ”Neoliittinen Balkan” versioiden välillä

Suurin osa Kreikan neoliittisista paikoista ilmastyi vasta vuoden 6500 eaa jälkeen keramiikan kanssa<ref name="Bellwood, sivu 72">Bellwood, sivu 72</ref>. Kreikasta on löydetty 12 mesoliittista, mutta jopa 250-300 mesoliittista paikkaa, mikä saattaa kertoa huomattavasta väestönkasvusta<ref name="BELL73"/>.

Bosborin salmeen ilmestyneet varhaisimmat Ilipinarin yksihuoneiset talot 6200-5500 eaa oli tehty mutamöykyistä<!--slabs-->. Tämän jälkeen sinne tuli mutatiilisiä monihuoneisia kaksikerroksisia taloja, jollaisia oli Keski-Anatoliassa. Kotieläiminä pidettiin nautoja, sikoja, vuohia ja lampaita. Kulttuuria luonnehtivat miehiä ja naisia esittävät pienet saviveistokset, ja niinpä kulttuuri muistutti Hacilarin varhaista neoliittista<ref>Bellwood, sivu 71</ref>. Lännempänä Traakiassa keraaminen neoliittinen kulttuuri ilmestyi Hoca Cesmeen 6400 eaa. Siihen liittyivät kivivalliset pyöreät talot, puolustusmuurit, maalattu ja yksivärinen keramiikka sekä laajateräperinne, kulttuuri muistuttaa Keski-Turkin kulttuuria, ja ehkä myös Bulgarian Karanovi I:tä<ref> name="Bellwood, sivu 72<"/ref>.

Kreikkaan syntyneet varhaiset neoliittiset asutukset olivat Thessalian tulvatasangolla pieniä ja niitä oli melko tiheässä. Kylien väli oli 2,7 km, ja niiden ala 2,5 ha<ref> name="Bellwood, sivu 72<"/ref>. Balkanin maanviljelykulttuuri pohjautui maanviljelyyn ja kotieläimiin, metsästyksen merkitys oli vähäinen, kivityökalut eivät muistuttaneet alueen aiempia mesoliittisia. Kreikan varhaisneoliittinen perinne oli sama koko Kreikassa, ja muistutti Traakian Hoca Cesmeä, Proto-Seskloa, Starcevoa ja Karnovoa n 6100 eaa. Alueellisia piirteitä ilmestyi vasta noin 5300 eaa<ref name="BELL73"/>.