Ero sivun ”Metsästäjä-keräilijät” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ms:Pemburu-pengumpul
→‎Metsästys-keräily: sama lause oli kaksi kertaa
Rivi 29:
Koska kuitenkin syntyvyys on korkea, väestöä joudutaan usein säätelemään, jottei alueen kantokyky rasittuisi. Tässä saatetaan turvautua esimerkiksi pitkiin tabuilla varmistettuihin imettämisaikoihin tai vastasyntyneiden taikka vanhusten surmaamiseen. Poliittinen järjestelmä metsästäjä-keräilijöillä on usein sellainen, että kylässä on päällikkö, joka toimii tärkeissä kysymyksissä konsensuksen tekijänä, joka sovittelee eri näkemyksiä. Metsästäjä-keräilijöiden yhteisöt ovat olleet monessa tapauksessa suhteellisen tasa-arvoisia niitä seuranneisiin maanviljely-yhteisöihin verrattuna. Asioista on voitu päättää yhdessä. Muiden työn tuloksilla elävää yläluokkaa tai yksinvaltaisia johtajia on ollut vain harvoin.
 
MuidenYhteiskunta tuloilla elävää yläluokkaa ja hallintokoneistoa eikoostuu yleensä ole. Yhteiskunta koostuu pienistä ja suhteellisen itsenäisistä leiri- tai kyläyhteisöistä. Koska muiden tuloilla elävää yläluokkaa ja hallintokoneistoa ei ole, heimoyhteisöä suuremman valtakunnan hallitsemiseen vaadittavaa byrokratiaa ja organisaatiota on mahdotonta koota metsästäjä-keräilykulttuurista. Muun muassa [[Jared Diamond]] on tarkastellut tätä asiaa teoksessaan "Tykit, taudit ja teräs".
 
Nykyaikana metsästys ja keräily ovat pääasiallisina ravinnonhankintakeinoina vain eräiden harvalukuisten alkuperäiskansojen keskuudessa. Tällaisia ovat muun muassa osa Afrikan [[sanit|saneista]] sekä Etelä-Amerikassa tietyt intiaaniheimot.