Ero sivun ”Gilbert Newton Lewis” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) Viite ja selventävä esimerkki |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:GilbertLewis.jpg|thumb|right|Gilbert Newton Lewis]]
'''Gilbert Newton Lewis''' ([[23. lokakuuta]] [[1875]] – [[23. maaliskuuta]] [[1946]]) oli [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] [[Fysikaalinen kemia|fysikaalisen kemian]] [[tutkija]], joka tunnetaan parhaiten [[happo]]jen ja [[emäs]]ten uudenlaisesta määritelmästä vuodelta [[1936]]. Sen mukaan ''molekyyliä tai ionia sanotaan hapoksi, jos se voi vastaanottaa kovalenttisen sidoksen elektroniparin ja emäkseksi, jos se voi luovuttaa tällaisen elektroniparin''.<ref name=Hudson>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 330 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref>
Lewisin määritelmä on oleellisesti laajempi kuin [[tanska]]laisen [[Johannes Brønsted]]in [[teoria]]. Määritelmä perustuu havaintoon, jonka mukaan [[Kemiallinen sidos|kemiallisen sidoksen]] on mahdollista syntyä [[atomi]]en jakaessa [[elektronipari]]n.
Esimerkiksi [[natriumoksidi]]n (tai oikeastaan siinä olevan [[oksidi]]-ionin) ja [[rikkitrioksidi]]n välinen reaktio
: Na<sub>2</sub>O + SO<sub>3</sub> => Na<sub>2</sub>SO<sub>4</sub>
on happo-emäsreaktio Lewisin, mutta ei Brønstedin tarkoittamassa mielessä. Tässä reaktiossa rikkitrioksidi toimii Lewis-happona ottaen vastaan elektroniparin oksidi-ionilta O<sup>2-</sub>.<ref name=Hudson /> Brønstedin teorian mukaan se kuitenkaan ei ole happo, koska se ei voi luovuttaa [[protoni]]a. Oksidi-ioni sen sijaan voi toimia vahvana emäksenä myös Brønstedin mukaisessa merkityksessä, mutta tässä reaktiossa niin ei tapahdu.
| |||