Ero sivun ”Mielivaltaisuus” versioiden välillä

Mielivaltainen [[päätöksenteko]] ei välttämättä tarkoita samaa kuin [[Satunnaisuus|satunnainen]] valinta. Toisin sanoen, mielivaltainen valintafunktio ei ole välttämättä [[Todennäköisyysteoria#Riippumattomuus|riippumaton]], vaan saattaa riippua joistain lähtöarvoista. Esimerkiksi oppilaat on monesti jaettu opetusryhmiin sukunimensä alkukirjaimen mukaan, joka ei ole satunnainen vaikkakin mielivaltainen ja riippumaton jaottelu, ainakin kun sukunimen tietäminen on epäolennaista.

Mielivaltaisuus, eng. ''arbitrary'' tulee latinan sanasta ''arbitrarius'', josta tulee ''arbiter'', joka tarkoittaa henkilöä jolle on annettu [[tuomiovalta]] jonkin asian suhteen. Mielivaltaisena voidaan pitää esimerkiksi [[Itä-Suomen_hovioikeus|Itä-Suomen hovioikeuden]] langettamien vankilatuomioiden pituuksia. <ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/200811180135005_uu.shtml | Nimeke=Kohupäätöksiä Itä-Suomen hovissa | Tekijä= | Tiedostomuoto= | Selite= | Julkaisu=Iltalehti | Ajankohta=18.11.2008 | Julkaisupaikka= | Julkaisija= | Viitattu=18.11.2008 | Kieli= }}</ref>

Mielivaltaisuus liittyy myös [[etiikka]]an, valinnantekojen filofiaanfilosofiaan. Vaikka jollakulla on päämäärä, hän voi valita yrittävänsä saavuttaa sen mielivaltaisen oloisin teoin. [[Rationalismi]] väittää että tietämystä kertyy älyllisen laskelmoinnin ja päättelyn avulla; moni rationalisti soveltaa tätä ajattelua myös moraalin harjoittamiseen. Kaikki päätökset pitäisi tehdä järjellisesti ja loogisesti, ei tuulen tai "fiiliksen" mukaan. Satunnaisuus on sallittua toisinaan pienissä mittakaavoissa, mutta ei yleisesti.

Matematiikan alueella mielivaltainen tarkoittaa normaalisti "mitä tahansa", esimerkiksi mielivaltainen [[osajoukko]] tai [[permutaatio]] joukosta. Mielivaltaisuus ilmaisee yleistä väitettä - "valitsetpa minkä tahansa vaihtoehdon, väite pitää paikkansa". Esimerkiksi väite "Kertomalla mielivaltaisen luvun kahdella tuloksena on parillinen luku".