Ero sivun ”Hermann Emil Fischer” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: yo:Hermann Emil Fischer
Viitteitä
Rivi 6:
==Työ==
 
Fischer aloitti uransa vuonna 1884 tutkimalla yksinkertaisia sokereita. Fischer esitti aldehydisokerien yleisen (avoketjuisen) rakenteen ja vuoteen 1891 mennessä hän oli selvittänyt [[glukoosi]]n ja eräiden muiden yksinkertaisten sokereiden avoketjuisen rakenteen. Myöhemmin hän selvitti kaikkien kahdeksan [[aldoheksoosi]]parin rakenteet, myös luonnossa esiintymättömien [[guloosi]]n ja [[idoosi]]n.<ref name=Hudson>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 229-232 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref> Hän käytti kokeissaan laajasti itse keksimäänsä [[reagenssi]]a, [[fenyylihydratsiini]]a.<ref name=Hudson />
 
[[Kuva:Phenylhydrazine.gif|frame|left|Fenyylihydratsiini]]
 
Fischer tutki myös puriineja kuten [[kofeiini]]a, [[ksantiini]]a, [[teobromiini]]a ja [[guaniini]]a.<ref>Hudson, s. 232-233</ref> Hän syntetisoi osan tutkimistaan puriineista.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/chemistry/laureates/1902/fischer-bio.html | Nimeke = Hermann Emil Fischerin elämäkerta | Julkaisija = Nobel-säätiö | Viitattu = 24.7.2010}}</ref> Hän pystyi myös selittämään, että [[proteiini]]en [[aminohapot]] liittyvät toisiinsa peptidisidoksella (-CONH-) ja nimesi yhdisteet [[polypeptidi|polypeptideiksi]].<ref>Hudson, s. 233</ref>
 
Fischerin luonnontuotteita koskevat keksinnöt perustuivat yksinomaan [[orgaaninen kemia|orgaanisen kemian]] menetelmien soveltamiseen. Hänen jälkeensä tutkimus on painottunut voimakkaasti fysikaalisiin menetelmiin kuten [[kromatografia]]an ja [[röntgendiffraktio]]on.
Rivi 16:
==Elämä==
 
Fischerin isä olisi toivonut poikansa työskentelevän perheen puutavarayrityksessä. Liike-elämä ei kuitenkaan miellyttänyt tätä ja isä sanoi: ”Poika on liian typerä liikemieheksi, joten hänen on viisaampaa ryhtyä opiskelemaan.” Fischer olikin loistava oppilas ja hän aloitti [[Bonn]]in yliopistossa [[fysiikka|fysiikan]] ja [[kemia]]n opinnot. Hän väitteli [[tohtori]]ksi [[Strasbourg]]issa, jossa hän keksi fenyylihydratsiinin.<ref name=H230>Hudson, s. 230</ref>
 
Hänen elämänsä loppu oli traaginen. Kaksi hänen kolmesta pojastaan kuoli [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisessä maailmansodassa]] ja hänen oma terveytensä tuhoutui [[elohopea]]n ja fenyylihydratsiinin myrkyllisiin vaikutuksiin. Hän sairastui lopulta [[syöpä]]än, joka yhdessä hänen poikiensa aiheuttaman depression kanssa sai hänet tekemään [[itsemurha]]n.<ref name=H230 />
 
== Viitteet ==
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==