Ero sivun ”Paijaaminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 91.152.246.146 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 88.112.85.249 tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:William-Adolphe Bouguereau (1825-1905) - A Little Coaxing (1890).jpg|thumb|250px|[[William-Adolphe Bouguereau]] ([[1825]]-[[1905]]), ''Hellittelyä'', 1890.]]
'''Paijaaminen''' on suomen puhekieleen vakiintunut sana fyysinen hellyydenosoittamisen muotomuodolle, jossa paijaamisenhyväilyn kohteena olevaa [[ihminen|ihmistä]] tai [[eläin]]tä voidaan esimerkiksi silittää eri paikoista, [[halaaminen|halata]], rutistaa varovasti, taputtaa hiljaa kädellä, keinutella kevyesti, hyssytellä ja pitää tiukasti sylissä.
 
== Paijaaminen parisuhteessa ==
Paijaaminen liitetään lähinnä ihmisten käyttäytymiseen, mutta eläimillä esiintyy usein vastaavanlaista käytöstä. Parisuhteessa paijaamista esiintyy riippuen parisuhteen osapuolten mieltymyksistä. Jos jompikumpi tai molemmat parisuhteen osapuolista ovat hyvin hellyydenkipeitä, he paijaavat toisiaan todennäköisesti hyvin usein. {{lähde}} Toisaalta monet ihmiset eivät tunne lainkaan tarvetta paijaamisen kaltaiseen fyysiseen läheisyyteen.
 
== Lasten paijaaminen ==
Parisuhteen ulkopuolella paijaaminen kohdistuu usein pikkulapsiin. Tällöin paijaajana ovat yleensä lapsen vanhemmat tai sisarukset, mutta joskus myös ulkopuoliset henkilöt. Pikkulapset useimmiten pitävät paijattavana olemisesta, mutta kasvaessaan he saattavat jossain vaiheessa ruveta hylkimään muiden ihmisten taholta tulevaa paijaamista sekä muita hellyydenosoituksia. Paijaaminen liittyy usein myös paijattavan lohduttamiseen. Tätä tapahtuu usein silloin, kun pienet lapset satuttavat itseään tai heillä on muita murheita ja rupeavat itkemään.
 
== Eläinten paijaaminen ==
[[Kuva:Golden Retriever 3450.JPG|thumb|left|Paijattava koira]]
Ihminen voi myös paijata eläimiä. Tällöin on usein kyse vain kiintymyksestä eläintä kohtaan tai hellyydenosoittamisen tarpeesta. Eläimet pitävät usein omistajien tai muiden ihmisten tekemää paijaamista heihin kohdistuvana suosion ja kiintymyksen osoituksena. Esimerkiksi kissa osoittaa mieltymystään omistajaa kohtaan [[kehrääminen (kissaeläimet)|kehräämällä]]. Eläinten suhtautuminen tähän vaihtelee kuitenkin lajeittain sekä yksilöittäin. Ihmisen kanssa muutenkin paljon kommunikoivat eläimet, kuten esimerkiksi [[koira]]t ja [[kissa]]t, pitävät yleensä enemmän paijaamisesta, kun taas jotkut muut eläinlajit voivat suhtautua siihen usein välinpitämättömämmin.
 
[[Luokka:Ihmissuhteet]]