Ero sivun ”Julkishallinto” versioiden välillä

'''Julkishallinto''' eli '''julkinen hallinto''' muodostaa yhden ja vain yhden joskin tärkeän osan ilmiökentästä, joka tunnetaan nimellä [[hallinto]]. Hallintonsa on nimittäin myös yrityksillä ja jrjestöillä.

Julkishallinto lukeutuu useiden tieteenalojen tutkimuskohteisiin kuten [[politiikan tutkimus|politiikan tutkimuksen]], maamme kaikkiaan yhdeksän [[hallintotieteelliset oppiaineet|hallintotieteellisen oppiaineen]] kuten niiden joukkoon lukeutuvan [[hallintotiede|hallintotieteen]]-nimisen oppiaineen, kansantaloustieteen sekä oikeustieteiden. ''Julkishallinto'' oli maassamme myös vuosina 1965-1994 nimeke tutkimusalalle ja yliopistolliselle oppiaineelle, joka sittemmin nimettiin [[hallintotiede|hallintotieteeksi]]. Maassamme käytetään vastaavaa tieteenalanimekettä ''offentling förvaltning'' siitä lähtien enää Åbo Akademissa.

Julkishallinto voidaan käsittää erityisesti valtion[[valtio]]n lainsäädännöllään luomaksi hallinta- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten yhteisöjen toimintaa. Suomessa julkishallinto koostuu pääasiassa valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnosta sekä [[kunta|kuntien ]]harjoittamasta paikallisesta kansanvaltaisesta itsehallinnosta. Maamme aluehallinto on kuntayhtymähallintoa maakuntien liittoja myöten eli välillistä kunnallishallintoa yhtä alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.

Monissa maissa esiintyy ensinnäkin [[liittovaltio|liittovaltioissa]] valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon ja välittömän ja välillisen paikallisen itsehallinnon lisäksi osavaltioiden keskus-, piiri- ja paikallishallintoa. On myös lukuisia sinänsä yhtenäisvaltioita Suomen tapaan, joissa kuitenkin toimii maamme olosuhteista poiketen erityinen vaaleilla valittujen edustajien hallinnoima ja kenties myös oman verotusoikeutensa omaava alueellinen itsehallinto. Näin on asian laita esimerkiksi kaikissa muissa kolmessa suuressa [[Pohjoismaat|Pohjoismaassa].]Maassamme tuollainen ratkaisu on voimassa perustuslainsäädännön tasoisin erityisjärjestelyin vain autonomisessa [[Ahvenanmaa]]n maakunnassa. Maailmassa on myös maita, joissa meidän oloistamme poiketen kunnallinen itsehallinto on heikkoa valtiosta tyystin riippuvaisena tai sitä tuskin edes on.

[[Valtio]]n hallinnon ylimmät elimet koostuvat [[ministeriö]]istä ja niiden alapuolella toimivista valtakunnallisista tai alueellista virastoista, joillajoista monilla on myös paikallisia organisaatioitaan. Maassamme aluetasolla toimii niin valtion aluehallintoviranomaisia kuin välillistä kunnallista itsehallintoa kuntayhtyminen muodossa. Läänit[[Lääni]]t on maastamme nyttemmin lakautettu aikaisempina valtion yleisinä alueellisina hallintoviranomaisina. Myös evankelisluterilaistenmaamme [[evankelisluterilainen kirkko|evankelisluterilaisen kirkon]] ja ortodoksiseurakuntienmaamme [[ortodoksinen kirkko|ortodoksisen kirkon]] hallinto muistuttaaon maassammeeräiltä julkishallintoaosin järjestetty julkishallinnon tapaan, kuten että valtio on luovuttanut noille kummallekin valtio- eli kansankirkolle verotusoikeuden ja kantaa korvausta vastaan niille tulevat verotulot veronmaksajilta. SamaJulkishallintoa muistuttavat myös koskeeesimerkiksi vuoden 2010 alusta itsenäisinä julkisoikeudellisina yhteisöinä toimiviatoimivat yliopistoja[[yliopisto]]t, [[Suomen PankkiaPankki]], Kansaneläkelaitosta[[Kansaneläkelaitos]], [[Raha-automaattiyhdistystäautomaattiyhdistys]] ja lukuisialukuiset muitamuut erityisiäerityiset yhteisöjäyhteisöt.

Julkishallinnon hierarkiaan on vaikeaa sijoittaa muun muassa valtion ja kuntien osakeyhtiömuodossa harjoittamaa toimintaa., Näinvaikka onmaamme asiankunnat laitanyttemmin etenkin,muodostavatkin mikälilakisääteisesti osayhtiönkaikki toimintahallinnassaan perustuuolevat vainorganisaatiot osakeyhtiölakiinkattavia eikä[[konserni|konserneja]] muitaja täydentäviävaikka säännöksiäkonsernimalli asiastaon oletunnettu annettumyös maamme valtion keskushallinnossa ja sen harjoittaman ''omistajaohjauksen'' piirissä.

Julkishallinto kapeassa mielessä käyttää [[julkinen valta|julkista valtaa]] lainsäädännön rajoissa. TosiasiallisestiTosiasiallisina tehtävinään maamme julkishallinto hankkii julkisyhteisöille ja monilla muille tahoille rahoitusta, välittää rahavirtoja [[Euroopan unioni]]sta ja unionille sekä rahoittaa lukuisia tahoja maamme kansantaloudessa,. Samoin jukishallinto suunnittelee ja valmistelee kansankansamme demokraattisesti valitsemien edustajien eli kansanedustajien ja kunnanvaltuutettujen päätöksiä ja panee niitä toimeen. Edelleen, julkishallinto kilpailuttaa ja tilaa hyödykkeitä sekä- viimeisenäniin muttatavaroita eikuin vähimmäisenäpalveluja - eri tahoilta sekä tuottaa hyödykkeitä myös itse palvelujahyvinkin jalaajassa edelleenmitassa. Julkishallinto myös sääntelee muun muassa moninaisia elinkeinoja, teknisten normien noudattamista sekä kansalaisten monia käyttäytymisen muotoja sekä arvioi, kontrolloi ja valvoo, mitä lopulta tapahtuu. Huomattava osa julkishallinnon toimenpiteistä korjaa olosuhteita siihen suuntaan, jajoihin sittenniiden kentieson paneehaluttu toimeenkenties jo korjaaviaalunperin toimenpiteitäkehkeytyvän.