Ero sivun ”Henri Coandă” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: en:Henri Coandă
Ism (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 7:
Coandă joutui 13-vuotiaana isänsä määräyksestä sotilaskouluun, josta valmistui 1903 ylikersanttina. Hän alkoi opiskella Bukarestin Tykistö-, sotilas- ja laivastoinsinöörien koulussa, joska hänet lähetettiin 1904 Saksaan, jossa opiskeli Berliinin teknillisessä korkeakoulussa Charlottenburgissa. Coandăsta tuli tykistöupseeri, mutta hänen kiinnostuksensa oli lentämisessä. Hän rakensi Romanian armeijalle eräänlaisen ohjuksen ja opiskeli sen jälkeen Liègessä, Belgiassa, vuodet 1907-08. Hän erosi armeijasta, teki pitkän automatkan (Isfahan - [[Teheran]] - [[Tiibet]]. Palattuaan hän jatkoi Pariisiin, jossa opiskeli [[SUPAERO|École Nationale Superieure d'Ingenieurs en Construction Aéronautique]]-yliopistossa valmistuen vuodessa lentokoneinsinööriksi.
 
Hän alkoi tutkia virtauksen mekaniikkaa [[Gustave Eiffel]]in ja [[Paul Painlevé]]n kanssa. Hän löysi rajakerrokseen liittyvän [[Coandă -ilmiö]].
[[Image:Coanda 1910.gif|thumb|right|250 px|Coandă-1910 lentokone]]
Vuonna 1910 hän rakensi [[Gianni Caproni]]n työtilassa maailman ensimmäisen suihkukoneen, [[Coandă-1910]]:n, joka lensi mm. toisen International Aeronautic Salon-näyttelyn aikana Pariisissa. Pyörivän ahtimen sijasta ilma puristettiin 4-sylineterisellä mäntämoottorilla. Paineilma syötettiin kahteen polttokammioon, joiden purkautuva kuuma kaasu aikaansai reaktiovoiman. Seuraava suihkukone lensi vasta 30 vuotta myöhemmin, se oli [[Caproni Campini N.1]]
Rivi 16:
 
[[Image:Avrocar schematic.jpg|250 px|left|Avrocar]]
1920- ja 1930-luvuilla hän kehitti rakettikelkan, suunnitteli junan aerodynamiikkaa jne. 'vuonna 1934 hän sai Ranskassa patentin (!) [[Coandă -ilmiö]]lle. Vuonna 1935 hän kehitteli pintaliitäjää [[Aerodina Lenticulara]]. Hän kehitti myöhemmin Avro Canada-yhtiölle "sotilaallisia lentäviä lautasia", jotka Yhdysvaltain ilmavoimat osti ja julisti salaisiksi.
 
Vuonna 1969 hän palasi sosialistiseen Romaniaan, jossa toimi tieteellisen INCREST-instituutin johtajan vuoteen 1971, jonka jälkeen johti [[Elie Carafoli]]n kanssa Bukarestin teknillisen korkeakoulun lentotekniikan osastoa.