Ero sivun ”Nostovoima” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MelancholieBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: af:Stukrag
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
Ilman [[viskositeetti]] ja siivenpinnan [[kitka]] aiheuttavat [[rajakerros|rajakerroksen]] siivenpinnan läheisyyteen. Rajakerroksessa ilman virtauksen nopeus aivan siiven pinnalla on nolla, ja mentäessä kauemmas siivestä nopeus kasvaa vapaan virtauksen nopeuteen.
 
Nostovoiman suuruuteen vaikutetaan vapaan ilmavirtauksen ja siipiprofiilin kohtauskulman muuttamisella. Mikäli kohtauskulmaa ei ole, suorasiipinensymmetrisen profiiliprofiilin tuottaamolemmilla yhtäpuolilla suurenvallitsee kohtauskulmanyhtäsuuri molemmillapaine siipipuoliskoillaanjolloin ja nenostovoima kumoavaton toisensanolla. Kohtauskulmaa kasvattamalla siiven yläpinnalle alkaa muodostua alipainetta ja alapinnalle ylipainetta, jolloin nostovoima kasvaa. Kun kohtauskulmaa kasvatetaan, rajakerrostietyn profiilinrajan takareunalta lähtien häviääyli, virtaus irtoaaalkaa siivenirrota pinnalta(yleensä jatakareunalta alipainelähtien, menetetäänjoskin tällämuitakin kohtaasakkaustyyppejä pintaaon). Kohtauskulmaa edelleen kasvatettaessa, ilmiö siirtyy lähemmäs siipiprofiilin johtoreunaa. Vaikka virtaus ei enää ole kiinni koko siiven pinta-alalla, saadaan nostovoiman arvoa edelleen kasvatettua.
 
[[Sakkaus|Sakkaukseksi]] kutsutaan ilmiötä, jolloin lopullisesti kaikki ilmavirta irtoaa siiven pinnalta, paine-erot häviävät ja nostovoima katoaa. Sakkauksen torjuminen edellyttää kohtauskulman pienentämistä. Suoranaisesti virtausnopeuden kasvattaminen ei tilannetta muuta, sillä virtaus ei enää tavoita siipeä. Sakkaus saattaa tulla äkillisenä, sillä sitä edeltää yleensä tilanne, jolloin nostovoima on ollut suurimmillaan. Lentokoneella tai virtauskoneella sakkaustilanteesta pyritään aina mahdollisimman nopeasti pois, joskin lentokoneet käyttävät ilmiötä hyväkseen laskeutumisen yhteydessä tavoitteena nopea ja pehmeä nopeuden hidastaminen.