Ero sivun ”Verokiila” versioiden välillä

839 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Verokiila''' tarkoittaa työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärää (tai sen osuutta työvoimakustannuksista).
'''Verokiila''' on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiila on siis sama asia kuin työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärä.
 
'''Verokiila''' on työnantajan työvoimakustannusten ja työntekijän nettotulon välinen erotus tai tämän erotuksen osuus työvoimakustannuksista. Työnantajan työvoimakustannuksiin kuuluvat palkka ja työnantajamaksut kuten työeläke- sekä sosiaaliturvamaksu. Työntekijän nettotulo on bruttopalkka vähennettynä tuloverolla, sosiaaliturva-, työeläke- ja sairausvakuutusmaksuilla. Verokiila on siis sama asia kuin työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten maksujen kokonaismäärä.
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtä lailla voidaan puhua verotuksen työnteon kannusteita vähentävästä vaikutuksesta, jos oletetaan verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. [[Progressiivinen vero|Progressiivisen verotuksen]] tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.
 
Verokiilaa tarkastelemalla halutaan yleensä havainnollistaa verotuksen työlle aiheuttamaa kokonaisrasitusta. Yhtä lailla voidaan puhua verotuksen työnteon ja työnantamisen kannusteita vähentävästä vaikutuksesta, jos oletetaan verojen määrän vaikuttavan vain työntekijän nettotuloon. Verojen osuutta voidaan tarkastella esimerkiksi tyypillisen kotitalouden kohdalta eri maiden välillä tai tuloluokittain maan sisällä. [[Progressiivinen vero|Progressiivisen verotuksen]] tapauksessa verojen osuus työvoimakustannuksista kasvaa tulojen noustessa.
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa. Termillä '''kaksinkertainen verokiila''' viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.
 
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa<ref>[http://www.talouselama.fi/uutiset/article158884.ece Työttömyys ei vähene], Talouselämä 26.3.2002, Mirva Heiskanen, mm. kappale "Verotus tappaa palvelutyön"</ref><ref>[http://www.ts.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2002-03-12,104:4:99090,1:0:0:0:0:0: Nokia edelleen suuri kysymysmerkki], Turun Sanomat 12.3.2002, mm. kappale "Verokiila ruokkii suurtyöttömyyttä"</ref>
Verokiilan vaikutus on suuri erityisesti työvoimavaltaisessa [[palvelu]]jen tuotannossa. Termillä '''kaksinkertainen verokiila''' viitataan siihen, että verokiila on sekä työntekijän omassa palkassa että ostetun palvelun hinnassa.
 
Verokiilan vaikutusta palvelutuotannossa on pyritty vähentämään. Esimerkiksi [[Suomi|Suomessa]] ja [[Tanska]]ssa on otettu käyttöön [[kotitalousvähennys]].
 
==Rajaverokiila ja kokonaisverokiila==
'''Kokonaisverokiila''' kertoo, paljonko henkilön (kokonais)palkasta menee erilaisia veroja. Palkannousun verokiila eli '''rajaverokiila''' ("marginaaliverokiila") kertoo, kuinka paljon palkankorotus lisää veroja (työvoimaverojen määrän muutoksen osuus työvoimakustannusten muutoksesta).
Verokiilalle käytetään myös muita määritelmiä. Palkannousun verokiila eli '''rajaverokiila''' tarkoittaa työvoimaverojen määrän muutoksen osuutta työvoimakustannusten muutoksesta. Tarkasteltaessa '''kokonaisverokiilaa''' otetaan huomioon myös kulutusverot kuten [[arvonlisävero]].
 
Kokonaisverokiila lannistaa hankkimasta lainkaan työpaikkaa ("työttömyysloukku"), rajaverokiila lannistaa hankkimasta nykyistä parempia tuloja ("tuloloukku") <ref name=vm/>.
 
==Efektiivinen verokiila==
==Verokiila Suomessa==
 
Keskituloisen verokiila oli vuonna 2007 arviolta 53,9 % (52,9 % vuonna 1991<ref>Helsingin Sanomat 28.1.2000</ref>): työnantajan työnteosta maksamasta summasta
* työntekijä sai 46,1 %,
* tuloveroihin meni 24,3 %,
* työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin (eläkemaksu ym.) meni 19,4 %,
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 10,2 %. <ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 18</ref>.
 
Siis keskivertotyöntekijä kannattaa palkata vain, jos hänen nettopalkkavaatimuksensa on alle 46,1 % siitä, mitä asiakas on hänen suorituksestaan maksamaan, koska erotus menee veroihin ja veroluonteisiin maksuihin.
 
Vuonna 2007 rajaverokiila oli keskituloisella arviolta 63,4 %: työntekijälle tarkoitetusta lisäpalkasta (ylityöt, palkankorotus, sivutyö tms.)
* työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin (eläkemaksu ym.) meni 19,4 %,
* kulutusveroihin (alv ym.) meni 8,1 %.<ref>[http://www.veronmaksajat.fi/File/4565e435-452c-4ed7-a8dc-c5168c4bd560/Työvoimakustannusten%20verokiila%202005%20-tutkimus.pdf Työvoimakustannuksen verokiila 2005], s. 20</ref>.
 
Siis 100 euron arvoisesta lisäponnistelusta ei kannata maksaa keskituloiselle työntekijälle yli 36,6 euron nettopalkkiota.
 
Efektiivinen verokiila on yleensä vieläkin korkeampi (joskus jopa noin 100 %<ref name=SATA/> tai perheettömältäkin peräti 118 %<ref>[http://www.ek.fi/ek_suomeksi/ajankohtaista/tutkimukset_ja_julkaisut/ek_julkaisuarkisto/2007/Kannustavaan_sosturvaan.pdf Kannustavaan sosiaaliturvaan], EK 16.1.2007</ref>), koska tulot yleensä lisäävät päivähoitomaksuja ja vähentävät sosiaaliturvaa sekä muita etuja.