Ero sivun ”Kauvatsanjoki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 12:
}}
 
Kauvatsanjoki virtaa [[Kauvatsa|Kauvatsan]] alueen läpi ja laskee pitkälle umpeenkasvaneeseen [[Puurijärvi|Puurijärveen]], josta eteenpäin vesistö jatkuu [[Ala-Kauvatsanjoki|Ala-Kauvatsanjokena]], josta vedet purkautuvat [[Kokemäenjoki|Kokemäenjokeen]]<ref group="Rannikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/kuvat/37238f155b4.pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 78 | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref> [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Huittinen|Huittisten]] kaupunkien puolivälissä. Vesistön valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. [[Vesistöalue]]en latvat ulottuvat [[Suodenniemi|Suodenniemelle]] saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]], josta vedet laskevat Kauvatsanjokea [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin [[Kiikoisjärvi]], johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] ja tähän edelleen [[Kourajärvi]] ja [[Kirkkojärvi (Suodenniemi)|Kirkkojärvi]] Suodenniemeltä.
 
kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 78 | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref> [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Huittinen|Huittisten]] kaupunkien puolivälissä. Vesistön valuma-alue on 805 km² ja valuma-alueen järvisyys 8,5 %. [[Vesistöalue]]en latvat ulottuvat [[Suodenniemi|Suodenniemelle]] saakka. Valuma-alueella sijaitsee pinta-alaltaan varsin suuri Kokemäen [[Sääksjärvi (Kokemäki)|Sääksjärvi]], josta vedet laskevat Kauvatsanjokea [[Puurijärvi|Puurijärven]] kautta Kokemäenjokeen. Sääksjärveen laskee Piilijokea pitkin [[Kiikoisjärvi]], johon edelleen laskee Mouhi- eli Kiikoisjokea pitkin [[Mouhijärvi (järvi)|Mouhijärvi]] ja tähän edelleen [[Kourajärvi]] ja [[Kirkkojärvi (Suodenniemi)|Kirkkojärvi]] Suodenniemeltä.
Kauvatsanjoki saa alkunsa Sääksjärvestä ja tyrskähtää heti vanhan sahanlahden jälkeen Sääkskoskeksi. Sääkskoski alkaa Kokemäki-Kiikoinen -tien sillalta ja sen pituus on noin 80 m. Kosken putouskorkeus on noin 1,4 m. Sääkskoski on kaunis ja rehevärantainen koski rantametsän siimeksessä. Koskessa on kaksi pitkänomaisen saaren erottamaa pääuomaa, joista alavirtaan katsottuna
vasemmanpuoleinen jakautuu pienen saaren molemmin puolin vielä kahdeksi uomaksi, joista toinen on aikanaan toiminut myllyn tulovesikanavana.<ref group="Rannikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/kuvat/37238f155b4.pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 78-79 (81-82) | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Lohennenä on pieni ja kaunis, mutta osittain perattu koskipaikka, joka sijaitsee Sääkskoskesta pari sataa metriä alavirtaan. Koskesta saatetaan käyttää myös nimitystä Toivosenkoski. Uoman keskellä on puustoinen saari, jonka yläpuolelle järvikorte muodostaa laajan ja tiheän kasvuston keskelle uomaa. Saareen nähden koski sijaitsee sen sivuilla ja alapuolella. Koskialueen pituus on noin 70 m. Ylävirrasta katsoen oikeanpuoleinen uoma on perattu raskaalla kauhalla, mutta pohja on edelleen
kivikkoinen. Perkauskivikko on nostettu maalle uoman länsipuolelle sekä kasattu saaren rantaan. Vasemmanpuoleinen uoma on myös perattu, mutta kevyemmin kuin toinen uoma, sillä kivikkoa on edelleen paljon jäljellä ja myös uomassa on isoja kiviä. Saaren alareunana tasalla on koko uoman levyinen kivinen matala putous. Saaren alapuolella uoman oikeassa reunassa on mahdollisesti
perkauskivikosta muodostunut kasauma, jonka oikealla puolella virtaa pieni kivikkoinen uoma.<ref group="Rannikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/kuvat/37238f155b4.pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 79 (82) | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref>
 
Joki kulkee vehmaassa metsämaisemassa hieman yli kilometrin matkan Sääkskoskesta alavirtaan. Laajat peltovainiot reunustavat Kauvatsanjokea koko loppumatkan Puurijärvelle saakka.
 
Lievikoski sijaitsee noin 4 km Sääkskoskesta alavirtaan. Lievikoskessa on kolme haaraa, alavirtaan
katsoen oikeanpuoleinen pikku-uoma, keskimmäinen pääväylä ja vasemmanpuolinen ns. Marttilan
myllyhaara. Sekä pääväylässä että myllyhaarassa on toiminut vesimyllyjä, joista pääväylän myllyä
ei enää ole ja myllyhaaran myllykin on ilmeisesti rappeutunut ja pois käytöstä. Lievikoskessa on puinen neulapato. Padotusoikeus on annettu vesivoiman hyväksikäyttämiseksi. Muina aikoina padon tulee olla avattuna. Kosken vesivoimaa ei hyödynnetä, mutta neulapato on tästä huolimatta paikoillaan.
Padon sivuilla on aukot ja sen päällä kulkee vanha puusilta.
Padon alapuolella on vanha kivisilta, jossa on kolme virta-aukkoa. Alavirtaan oikeanpuoleisin
pikkuhaara on ilmeisesti enimmän osan aikaa täysin kuivilla. Keskimmäinen pääväylä on
perinpohjaisesti ruopattu koko kosken pituudelta (noin 100 m) ja vesi virtaa uomassa kuin ränniä pitkin. Perkauskivikkoa on pitkin kosken rantaa varsinkin uoman alapäässä valtavana noin 5 m
leveänä röykkiöaumana. Koskikivikkoa on jäljellä hieman uoman keskivaiheilla rannan tuntumassa.
Kosken pohja ja rannat ovat kiviset. Oikeanpuoleisin uoma on kivikkoinen pieni uoma.<ref group="Rannikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/kuvat/37238f155b4.pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 80,81 (83,84) | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref> Lievikoskea ympäröivät [[wikt:pieteetti|pieteetillä]] säilytetyt rakennukset ja kauniit puutarhat.
 
Lievikosken jälkeen joki rauhoittuu peltojen poikki vaeltavaksi virraksi, joka ohittaa vehreässä uomassaan Yttilän kirkonkylän ja Rutunan vanhan kirkonpaikan päätyen [[Puurijärvi|Puurijärveen]]. Ala-Kauvatsanjoki kulkee suomaisemassa.
 
Kauvatsanjoen valuma-alueella ei ole merkittäviä teollisuuslaitoksia; tärkeimmät vesistökuormittajat ovat maa- ja metsätalous.<ref group="Rannikko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/kuvat/37238f155b4.pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 78, 80 | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref>
 
==Historia==
Rivi 19 ⟶ 42:
===Kauvatsanjoen kosket===
 
KauvatsanjokiSääkskoskella saaon alkunsatoiminut Sääksjärvestämyllyjä ja1500-luvulta tyrskähtääsaakka. hetiSääkskosken vanhan sahanlahden jälkeen vehmasrantaiseksi Sääkskoskeksi. Sahasaha aloitti toimintansa [[1700-luku|1700-luvulla]]. Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä. Myös Lievikoskella joen alemmalla juoksulla on toiminut Marttilan saha. Tätäkin koskea ympäröivät [[wikt:pieteetti|pieteetillä]] säilytetyt rakennukset ja kauniit puutarhat. Lievikosken jälkeen joki rauhoittuu peltojen poikki vaeltavaksi virraksi, joka ohittaa vehreässä uomassaan Yttilän kirkonkylän ja Rutunan vanhan kirkonpaikan päätyen [[Puurijärvi|Puurijärveen]].
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
<references group="Rannikko"/>
*http://www.kalapaikka.net/r.asp?id=37279&iid=11554&map=2
*http://www.kokemaki.fi/matkailija/historia/kauvatsa_eramaajuuret/