Ero sivun ”Maan päällä kuin taivaissa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 11:
Amory Blaine viettää lapsuutensa kiertäen hienostopiireistä toisiin omalaatuisen äitinsä kanssa. Beatrice Blaine opettaa pojalleen koko tämän lapsuuden ajan hienoimpia käytöstapoja ja niin Amorystä varttuu mitä sivistynein ja viehättävin nuori mies. Sekä rouva Blaine että Amory itse ovat vakuuttuneita pojan tulevaisuuden olevan erityisen lupaava. Amory tutustuu myös äitinsä vanhaan ystävään, Monsignor Darcyyn, josta tulee hänelle eräänlainen henkinen opas ja heidän välilleen syntyy syvä ystävyys.
 
Siirtyessään kotiopettajien opetuksesta sisäoppilaitokseen Amoryllä on vaikeuksia pärjätä muiden kanssa, koska hänellä on suuri vaikeus peitellä sitä, että tietää hyvin olevansa muita parempi. Sama ongelma jatkuu hänen siirtyessään opiskelemaan [[Princetonin yliopistoonyliopisto]]on. Vähitellen Amory kerää kuitenkin ympärilleen joukon tarpeeksi sivistyneitä ja miellyttäviä ystäviä ja elämä alkaa taas maittaa. Eräissä tanssiasissa Amory tutustuu kauniiseen ja keimailevaan Isabelle Borgéen. Amory rakastuu hänen päättäväiseen luonteeseensa, mutta lopulta hänestä tuntuu, ettei Isabelle ole mitään ilman hänestä peilautuvaa Amoryn luonnetta.
 
Isabellen ja Amoryn erottua Amory lähtee sotaan. Hän menettää siellä useita hyviä ystäviään, mutta selviää itse haavoittumattomana. Sodasta palattuaan hän tapaa elämänsä rakkauden; Rosalind Connagen. Viikkojen ja kuukausien kuluessa parin rakkaus syvenee entisestään, ja häistäkin puhutaan jo, kunnes Rosalind kertoo murtuneena, että hänen on naitava toinen mies Amoryn kuihtuneiden rahavarojen vuoksi. Lopullisen iskun Amory saa, kun hän kuulee rakkaan Monsignor Darcynsa kuolleen.
Rivi 19:
Vieraillessaan Marylandissa Amory tapaa raikkaan ja omapäisen Eleanorin. Amory rakastuu taas, vaikkei voikkaan Rosalindin jälkeen rakastaa ketään enää yhtä vahvasti. Amory ja Eleanor viettävät kaksi ihanaa kuukautta yhdessä, ja samalla kun kesä vaihtuu syksyksi, myös heidän rakkautensa kuihtuu.
Kirja päättyy Amoryn katkeriin sanoihin: "Tunnen itseni, mutta siinä kaikki."
 
==Hahmot==
Useimmat kirjan hahmoista ovat kirjoitettu lähes suoraan Fitzgeraldin omasta elämästä:
 
* Amory Blaine - kirjan päähenkilö, on selkeästi perustunut Fitzgeraldiin itseensä. Molemmat ovat Keskilännestä ja käyneet Princetonin, molemmilla on ollut epäonnistunut romanssi debutantin kanssa, palvelleet armeijassa, ja kummallakin on ollut toinenkin epäonnistunut romanssi debytantin kanssa (tosin jälkeen Fitzgeraldin romaanin hyväksymisen hän voitti Zeldan takaisin).
* Beatrice Blaine - Amoryn äiti perustuu enimmäkseen erään hänen ystävänsä äitiin.
* Isabelle Borgé - Amory Blainen ensimmäinen rakkaus on perustunut Fitzgeraldin ensimmäiseen rakkauteen, chicagolaiseen Ginevra Kingiin.
* Monsignor Darcy - Amoryn henkinen opas perustuu Fitzgeraldin läheiseen ystävään Minnepolisista, Monsignor Fayhin.
* Rosalind Connage - Amoryn toinen rakkaus on perustunut Fitzgeraldin toiseen rakkauteen, [[Zelda Fitzgerald|Zelda Sayreen]], vaikka toisin kuin Zelda, Rosalind onkin New Yorkista.
* Thomas Parke D'Invilliers - yksi Amoryn läheisimmistä ystävistä (myös [[Kultahattu|Kultahatun]] alun runon fiktiivinen kirjoittaja) perustui Fitzgeraldin ystävään ja luokkatoveriin, kirjailija [[John Peale Bishop]]iin.
 
== Aiheesta muualla ==