Ero sivun ”Luonnontila” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Maksim-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: it:Stato di natura
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''Luonnontila''' on alun perin [[englanti]]laisen [[filosofi]]n [[Thomas Hobbes]]in nimitys [[yhteiskuntasopimus|yhteiskuntasopimukseen]] perustuvan [[yhteiskuntafilosofia]]nsa alkuasetelmalle, jossa [[valtio]]ta ei (vielä) ole. Tällöin vallitsee ”kaikkien sota kaikkia vastaan”, ({{k-la|bellum omnium contra omnes}}).
 
== Filosofien näkemyksiä ==
”Kaikkien sota kaikkia vastaan” on Hobbesin käsitys luonnontilassa vallitsevasta kaikkien kamppailusta kaikkia vastaan. Tätä voi verrata ajatukseen ”ihminen on ihmiselle susi”. Hobbesin mielestä ihminen on perusluonnoltaan pahansuopa, minkä vuoksi elämä luonnontilassa on "yksinäinen, köyhä, ruokoton, eläimellinen ja lyhyt".<ref>[http://oregonstate.edu/instruct/phl302/texts/hobbes/leviathan-c.html#CHAPTERXIII Leviathan: 8. luku] {{en}}</ref> Hobbesin mukaan luonnontilassa vallitsevaa vahvimman oikeutta tuli hallita ja ohjata valistuneen [[yksinvaltias|yksinvaltiaan]] johtamalla [[väkivaltakoneisto]]lla. Ainoa tie luonnontilasta ulos on [[yhteiskuntasopimus]], jolla kansalaiset luovuttavat osan oikeuksistaan vallanpitäjille suojelusta vastaan.
 
”Kaikkien sota kaikkia vastaan” on [[Thomas Hobbes]]in käsitys luonnontilassa vallitsevasta kaikkien kamppailusta kaikkia vastaan. Tätä voi verrata ajatukseen ”ihminen on ihmiselle susi”. Hobbesin mukaan luonnontilassa vallitsevaa vahvimman oikeutta tuli hallita ja ohjata valistuneen yksinvaltiaan johtamalla [[väkivaltakoneisto]]lla. Ainoa tie luonnontilasta ulos on Hobbesin mukaan siis [[yhteiskuntasopimus]], jolla kansalaiset luovuttavat osan oikeuksistaan vallanpitäjille suojelusta vastaan. [[John Locke]] jatkoi tästä todeten, että kansalaisilla on tiettyjä loukkaamattomia, [[luonnonoikeusteoria|luonnollisia oikeuksia]]. [[John Rawls]]illa samaa virkaa toimitti ”[[alkutila]]””alkutila”. Tämä käsitys valtioiden synnystä oli kuitenkin epähistoriallinen.
 
[[Jean-Jacques Rousseau]] puolestaan kielsi [[valistusaika|valistusajalle]] luonteenomaisen kehitysuskon ja väitti, että luonnontilassa ihmiset olivat vapaita ja hyviä, pahojen tapojen ja väkivallan ollen pikemminkin sivilisaation luomus. Erityisesti Rousseau syytti sosiaalisia hierarkioita, [[omistusoikeus|omistusoikeutta]] ja markkinoita. Tämä romantisoitu käsitys luonnontilasta siirtyi myöhemmin mm.muun muassa [[Karl Marx]]in ajatteluun.
 
[[Karl Popper]] huomauttaa kirjassaan ''[[Avoin yhteiskunta ja sen viholliset]]'', että [[rationalismi]] kuitenkin antaisi hyvän yhteiskunnan pohjalle erilaisen näkemyksen.
Rivi 12 ⟶ 13:
[[Friedrich von Hayek]] puolestaan kirjoittaa kirjassaan ''[[Kohtalokas ylimieli]]'', että ihmisten vaistot usein kaipaavat auktoriteetin sanelemaan mikrojärjestykseen eli nk. ”heimoyhteiskuntaan”. Hän huomauttaa [[kulttuuriantropologia|kulttuuriantropologisten]] todisteiden kuitenkin osoittavan kaupankäynnin syntymisestä jo kauan ennen valtioiden syntyä.
 
== Nykyiset käsitykset ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä ==
{{Pääartikkeli|[[Antropologia]]}}
Ihmisten elämää ennen valtioiden syntyä on tutkittu arkeologisista löydöistä, tutustumalla nykyisten [[alkuperäiskansa|alkuperäiskansojen]] elämään tai heistä kertoviin vanhempiin kirjoituksiin. On myös havainnoitu muiden [[ihmisapinat|ihmisapinoiden]] käytäytymistä ja esitetty näkemyksiä siitä, mikä osa ihmisen käyttäytymisestä on lajille universaalia.
 
Löydöt ovat kumonneet näkemyksen ruusuisesta ja harmonisesta esihistoriasta. Ihminen on aina hyödyntänyt luontoa ja jopa tuhonnut ympäristöään. On ollut aggressiivista käytöstä ja kahakoita. Joillakin alueilla on ollut jopa [[kannibalismi|ihmissyöntiä]]. Eri aikakausien ja seutujen löydöistä ja ihmisen nykyisestä toiminnasta on kuitenkin vaikeaa tehdä yleisiä, kaikkialla päteviä päätelmiä ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä. <!--Onko yhteenvedon esittäminen näistä asioista mahdollista tekemättä epäreiluja yleistyksiä?-->
Ihmisten elämää ennen valtioiden syntyä on tutkittu arkeologisista löydöistä, tutustumalla nykyisten alkuperäiskansojen elämään tai heistä kertoviin vanhempiin kirjoituksiin. On myös havainnoitu muiden ihmisapinoiden käytäytymistä ja esitetty näkemyksiä siitä, mikä osa ihmisen käyttäytymisestä on lajille universaalia.
 
== Aiheesta muualla ==
Löydöt ovat kumonneet näkemyksen ruusuisesta ja harmonisesta esihistoriasta. Ihminen on aina hyödyntänyt luontoa ja jopa tuhonnut ympäristöään. On ollut aggressiivista käytöstä ja kahakoita. Joillakin alueilla on ollut jopa ihmissyöntiä. Eri aikakausien ja seutujen löydöistä ja ihmisen nykyisestä toiminnasta on kuitenkin vaikeaa tehdä yleisiä, kaikkialla päteviä päätelmiä ihmisten elämästä ennen valtioiden syntyä. <!--Onko yhteenvedon esittäminen näistä asioista mahdollista tekemättä epäreiluja yleistyksiä?-->
* [http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ihanien_ihmisten_myytti.html Ihanien ihmisten myytti]
 
==Lähteet==
== Aiheesta muualla ==
{{Viitteet}}
 
*[http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/ihanien_ihmisten_myytti.html Ihanien ihmisten myytti]
 
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]]