Ero sivun ”Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa: kh (pelkkä Britannia riittäisi useimmiten), replaced: Iso-Britannialla → Isolla-Britannialla using AWB |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Nieuport.jpg|thumb|
'''Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa''' oli yksi uusista teknologisista keksinnöistä, joka muutti perinteisiä sodankäyntitapoja. [[Ensimmäinen maailmansota]] myös käynnisti lentokoneiden nopean kehityksen. Sodan alun koneet olivat enimmäkseen työntöpotkurisia, hitaita, aseettomia ja soveltuvia korkeintaan tiedustelukäyttöön. Sodan lopussa lentokoneesta oli kehittynyt tehokas sodankäyntiväline niin [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjänä]], kuin [[pommikone]]enakin.
Rivi 5:
== Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa ==
Koneiden nopeus lähes kaksinkertaistui sodan aikana, ja ne nousivat yhä korkeammalle. Sodan alulle tyypillinen yleiskäyttöinen yksimoottorinen kaksitaso [[BE2c]] lensi 116 km/h, mutta [[SE5a]]-hävittäjä vuonna 1917 222 km/h.▼
▲Sodan alulle tyypillinen yleiskäyttöinen yksimoottorinen kaksitaso [[BE2c]] lensi 116 km/h, mutta [[SE5a]]-hävittäjä vuonna 1917 222 km/h.
▲[[Kuva:Ark Royal (1914).jpg|thumb|250px|Ark Royal (1914)]]
Ensimmäisen maailmansodan alussa sotaan osallistuvien maiden lentokoneiden lukumäärät olivat hyvin pieniä. Saksalla oli käytössään (hieman laskentatavasta riippuen) 266-296 sotilaskäyttöön tarkoitettua lentokonetta, Ranskalla 134, Isolla-Britannialla 163-183, Venäjällä noin 250 ja Itävalta-Unkarilla noin 100. <ref>Vehviläinen etc.: "Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit 1917-2000" s.27</ref>
Rivi 19 ⟶ 18:
== Lentokonetiedustelu sodan alussa ==
Ranskalaiset saivat olennaisen tärkeää tietoa saksalaisten liikkeistä lentokoneiden avulla [[Marnen ensimmäinen taistelu|Marnen ensimmäisessä taistelussa]]. [[Tannenbergin taistelu (1914)|Tannenbergin taistelu]]ssa venäläinen kenraali Samsonov ei piitannut lentokoneiden antamista tiedusteluraporteista, mutta saksalaisten puolella sotamarsalkka [[Paul von Hindenburg|von Hindenburg]] otti ne huomioon, ja saksalaisille voittoisan taistelun jälkeen totesi, että ilman lentotiedustelua ei olisi ollut Tannenbergin voittoa.
Rivi 28 ⟶ 26:
== Hävittäjän synty ==
[[Kuva:RAFBE2.jpg|thumb|250px|BE2, tyypillinen Englannin alkuaikojen kone ensimmäisessä maailmansodassa.]]
[[Kuva:Sopwith_F-1_Camel_USAF.jpg|thumb|250px|[[Sopwith Camel]], helposti ohjailtava kone, jolla saatiin monia ilmavoittoja, mutta jonka haittapuolet aiheuttivat onnettomuuksia.]]▼
▲250px|[[Sopwith Camel]], helposti ohjailtava kone, jolla saatiin monia ilmavoittoja, mutta jonka haittapuolet aiheuttivat onnettomuuksia.]]
=== Destroyer ===
Ennen sotaa vuonna 1912 armeija tilasi [[Vickers]]-yhtiöltä [[konekivääri]]llä aseistetun lentokoneen. Vickersin vastaus oli EFB1, "Destroyer" eli "Hävittäjä". Tässä koneessa oli työntävä potkuri takana, ja [[Maxim-konekivääri]] edessä. Ensimmäisessä lentokoneessa konekivääri teki koneen keulasta liian painavan. Ajatus hävittäjästä jäi haaveeksi, mutta itämään.<ref name="firstworldwar/1"/>
=== Ensimmäiset ilmataistelut ===
Varhaisia ensimmäisen maailmansodan koneita olivat mm. Maurice Farman "Shorthorn" ja "Longhorn", [[DFW B.I]], [[Rumpler Taube]], [[B.E.2a]], [[AEG B.II]] ja [[Bleriot XI]].
Rivi 48 ⟶ 38:
=== Konekiväärin asennusongelma ===
[[Kuva:Morane-Saulnier Type N.jpg|thumb|
Lokakuussa 1914 monet lentäjät tutkiskelivat konekivääreitä, ja 5. lokakuuta 1914 ranskalainen työntäväpotkurinen [[Voisin III]]-kone pudotti vihollisen [[Aviatik B.1]].-koneen Hotchkiss-konekiväärillä.▼
Vuoden 1915 alussa ei oltu vieläkään löydetty käytönnöllistä konekiväärin asennustapaa. Vickers FB5 "Gunbus", "Destroyer":in kehitelmä, saapui rintamalle, muttei ollut menestyksekäs, tähtäysvaikeuksien takia. Siinä oli vapaasti kääntyvä konekivääri. Sotakoneiden ohjaajat alkoivat pian oivaltaa, että parempi ratkaisu olisi kiinteästi suunnattava konekivääri ketterästi kääntyilevässä lentokoneessa. Ainoa ongelma oli nyt yleistyvissä etupotkurikoneissa potkuri. Ratkaisuksi ajateltiin konekivääriä ylemmässä siivessä potkurin yläpuolella, mutta silloin konekiväärin huolto lennossa olisi ollut mahdotonta. Konekivääreitä voitiin tietysti asentaa myös siipiin ampumaan potkurin ohi, tai alasiiven yläosaan. Ajateltiin myös potkurin ohi vinosti ampuvaa konekivääriä.▼
▲Lokakuussa 1914 monet lentäjät tutkiskelivat konekivääreitä, ja 5. lokakuuta 1914 ranskalainen työntäväpotkurinen [[Voisin III]]-kone pudotti
▲[[Kuva:Morane-Saulnier Type N.jpg|thumb|200px|Morane-Saulnier Type N "Bullet" ja potkurin lavoissa olevat teräspalikat (1915)]]
▲Vuoden 1915 alussa ei oltu vieläkään löydetty käytönnöllistä konekiväärin asennustapaa. Vickers FB5 "Gunbus", "Destroyer":in kehitelmä, saapui rintamalle, muttei ollut menestyksekäs, tähtäysvaikeuksien takia. Siinä oli vapaasti kääntyvä konekivääri. Sotakoneiden ohjaajat alkoivat pian oivaltaa, että parempi ratkaisu olisi kiinteästi suunnattava konekivääri ketterästi kääntyilevässä lentokoneessa. Ainoa ongelma oli nyt yleistyvissä etupotkurikoneissa potkuri. Ratkaisuksi ajateltiin konekivääriä ylemmässä siivessä potkurin yläpuolella, mutta silloin konekiväärin huolto lennossa olisi ollut mahdotonta. Konekivääreitä voitiin tietysti asentaa myös siipiin ampumaan potkurin ohi, tai alasiiven yläosaan.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tahdistaa konetuliase potkurin pyörimisen mukaan, siten että se pystyi ampumaan potkurin välistä. Tätä vaihtoehtoa tutki ympärysvaltojen puolella [[Raymond Saulnie]]r Hotchkiss-konekiväärillä, mutta laihoin tuloksin. <ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/deflectorgear.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: Deflector and Interrupter, The Birth of the Fighter. 9.8.2003 {{en}}</ref>. [[Roland Garros]] ja Saulnier valitsivat uudeksi ratkaisuksi potkurin lavoissa olevat teräspalikat, joista luodit kimposivat eteenpäin. Huhtikuusta 1915 alkaen Garros ampui muutamia vihollisen koneita, ja sai hyvä maineen. Lopulta Garros joutui saksalaisten vangiksi, koska hänen kehittämänsä systeemi oli rikkonut oman koneen potkurin.▼
▲<ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/deflectorgear.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: Deflector and Interrupter, The Birth of the Fighter. 9.8.2003 {{en}}</ref>. [[Roland Garros]] ja Saulnier valitsivat uudeksi ratkaisuksi potkurin lavoissa olevat teräspalikat, joista luodit kimposivat eteenpäin. Huhtikuusta 1915 alkaen Garros ampui muutamia vihollisen koneita, ja sai hyvä maineen.
=== Fokker-vitsaus===
[[Kuva:Fokker-E_III.jpg|thumb|250px|right|[[Fokker Eindecker]] E.III, jossa oli potkurin lapojen lomitse ampuva konekivääri.]]▼
Näin ranskalaisten salaisuus paljastui, ja saksalaiset pyysivät hollantilaista lentokoneiden suunnittelijaa [[Anthony Fokker]]ia ideoimaan jotain samantapaista. Fokker tuotti miltei hetkessä järjestelmän, joka ampui potkurin lapojen välistä. Mutta saksalaiset upseerit suhtautuivat systeemiin alussa epäillen.
Elokuun 1. päivänä vuonna 1915 ammuttiin "koemielessä" [[Fokker M.5K/MG]] A.III [[Fokker Eindecker]]-yksitasolla alas länsivaltojen kone. Näitä A.III:sia tehtiin vain viisi kappaletta. Fokker Eindeckeristä tai Eindekkeristä kehitettiin viisi eri versiota, [[Fokker E.I]]- [[Fokker E.V]].▼
▲[[Kuva:Fokker-E_III.jpg|thumb|right|[[Fokker Eindecker]] E.III, jossa oli potkurin lapojen lomitse ampuva konekivääri.]]
▲[[Fokker M.5K/MG]] A.III [[Fokker Eindecker]]-yksitasolla alas länsivaltojen kone. Näitä A.III:sia tehtiin vain viisi kappaletta.
Ilmataisteluissa alkoi kausi jota länsiliittoutuneet sanoivat Fokker-vitsaukseksi. Se kesti 18. kesäkuuta 1916 asti. Länsivaltojen vakaat, hidasliikkeiset koneet olivat haavoittuvaisia tarkkatulisille, ketterille saksalaisten Fokker Eindeckereille. Psykologinen vaikutus oli materiaalista vaikutusta suurempi. Ranskalaiset joutuivat niiden uhan takia siirtymään päiväpommitusten sijasta yöpommituksiin.
Huhtikuussa 1916 länsivallat kaappasivat saksalaisen Eindeckerin.<ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/fokkerscourge.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: The Fokker Scourge. 9.8.2003 {{en}} </ref>. [[Sommen taistelu]]n aikoihin Eindecker oli jo vanhanaikainen. Eindeckerin kukistivat hitaasti, mutta varmasti Englannin [[Gun Bus]], [[FE2b]], [[De Havilland D.H.2]] ja [[Ranskan Nieuport 11]] "Bebe". Viimeksi mainitussa Hotchkiss-konekivääri oli asennettu yläsiivelle, mutta varustettu liukusysteemillä, joka salli konekiväärin vetämisen koneen lentäjien lähelle huoltoja varten. Nieuport 11:llä tuli monta ilmavoittoa.
Rivi 77 ⟶ 56:
=== Punainen paroni Richthofen ja verinen huhtikuu ===
[[Kuva:Albatd3.jpg|thumb|250px|Albatros D III.]]
Saksalainen 80 ilmavoittoa saanut "Punainen paroni" [[Manfred von Richthofen]] lensi enimmäkseen Albatros-koneella, vaikka parhaiten hänen koneistaan tunnetaan punaiseksi maalattu Fokker. keväällä 1917 [[Albatros D III]]-kone saapui länsirintamalle, ja "verisenä huhtikuuna" kuoli 211 Ison-Britannian lentäjää. Silloin länsirintamalla oli käynnissä ympärysvaltain aloittama huono-onninen [[Nivellen offensiivi]] , ja toisella kohtaa länsirintamaa Arrasin lähellä Artoisissa taisteltiin myös ankarasti.
Saksan vähälukuisemmat [[Albatros II]]- ja III-koneet verottivat ankarasti tiedustelukoneita suojelevia [[Airco DH.2]] ja [[FE.8]] sekä
[[Nieuport 17]] ja Martinsyde G.100 'Elephant' koneita. Vain paremmat koneet [[SPAD S.VII]], [[Sopwith Pup]] ja [[Sopwith Triplane]] saattoivat antaa vastusta Saksan Albatroseille.
Britit menettivät huhtikuusa 245 lentokoneetta, suuri osa niiden lentäjistä kuoli ja toiset jäivät sotavangiksi.
=== Sodan lopun nopeat hävittäjät ===
Sodan lopussa kehittyi viimeinen lähinnä kaksisiipisten hävittäjien sukupolvi, johon kuuluivat [[Sopwith Camel]] ja [[SE5a]].<ref name="firstworldwar/2">[http://www.firstworldwar.com/airwar/bestaircraft.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: From Triplane to Camel, the War's Best Fighters. 9.8.2003 {{en}}</ref> Saksalaisten vastaus tähän oli [[Fokker Dr I]] joka vanheni vuoden 1918 alkuun mennessä. Vuonna 1918 tuli sodan parhaana hävittäjänä pidetty [[Fokker D VII]]. Sitä ei kyetty tuottamaan riittävästi vastaukseksi ympärysvalloille, koska Saksan sotatarviketeollisuutta vaivasi paha pula. Tätä hävittäjätyyppiä myytiin hyvin vielä 1920-luvulla.<ref name="firstworldwar/2"/>. Ranska kehitti tehokkaan [[SPAD S.XIII]]:n.
== Pommikoneet ==
[[Kuva:HandleyPageO400.jpg|thumb|250px|Handley Page O/400.]]▼
Venäjällä Sikorsky kehitteli jo vuonna 1913 Ilya Murometz ([[Ilja Muromets (lentokone)|Ilja Muromets]])-tyyppisen suuren lentokoneen, jossa oli matkustajatila. Se oli jossain määrin aikaansa edellä ja tietenkin sillä saattoi kuljettaa 800 kg pommeja 500 km:n matkalla. Tämän koneen suorityskyky riippui tietysti sen varustuksesta. Italia kehitti Caproni CA32-pommikoneen, ja vuonna 1918 CA42:n. Saksalaisilla olivat [[zeppeliini]]t, [[Ilmalaivat ensimmäisessä maailmansodassa|ilmalaivat olennaisen tärkeitä pommittajia]] varsinkin vuosina 1915–1916, mutta ne vanhenivat vuoden 1916 lopuilla torjuntamenetelmien kehittyessä tehokkaiksi.
▲[[Kuva:HandleyPageO400.jpg|thumb|250px|Handley Page O/400]]
Niinpä Saksa kehitti sodan lopulla tehokkaita pommikoneita, mm. [[Gotha G]]:n ja nelimoottorisen [[Zeppelin-Staaken Riesenflugzeug]] "Jättiläisen" <ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/bombers_gotha_giant.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Bombers: Germany, Gotha and Giant. 9.8.2003 {{en}}</ref>. Ranska kehitti vuonna 1917 Breguet 14-pommittajan, vaikka toki oli aiemmin oli käyttänyt kevyempiä koneita pommituksin.
Brittien pommikoneita olivat marraskuussa 1916 ilmestynyt [[Handley Page O/100]] ja maaliskuussa 1917 päiväpommittaja [[De Havilland D.H.4]], ja sodan lopuilla [[Handley Page O/400]].
Rivi 115 ⟶ 88:
== Katso myös ==
*[[Ilmalaivat ensimmäisessä maailmansodassa]]
*[[Suomen ilmavoimien historia]]
| |||