Ero sivun ”Itkuvirsi” versioiden välillä

 

1900-luvun alusta lähtien itkeminen alkoi menettää myös karjalaisten parissa merkitystään. Kuitenkin esimerkiksi evakkokarjalaiset Suomessa pitivät itkuperinnettä yllä. Lisäksi Suomessa on viime aikoina perustettu itkemistä varten omia seuroja ja järjestetty kursseja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2009/2009-03-12/henkilokemiaa/Sanoitettua_itkua | Nimeke=Sanoitettua itkua | Tekijä=Riutta, Nina | Julkaisu=Vantaan Lauri | Ajankohta=12.3.2009 | Viitattu=28.2.2010}}</ref> Itkuvirsiä on kirjoitettu muistiin ja nauhoitettu talteen runsaasti, joten käytöstä poistuneitakin itkuvirsiä on palautettavissa eloon. Nykyaikaiselle itkuvirrelle on ominaista itsehoitotehtävä. Itkuissa voidaan purkaa erilaiset surut ja pettymykset. Osa nykyitkijöistä esittää itkuja myös julkisesti, kuten itkijänaiset ennen Karjalassa.<ref name="HS"/>

 

== Tunnettuja itkijänaisia ==

* [[Martta Kuikka]]

* [[Matjoi Plattonen]]

 

== Kirjallisuutta ==