Ero sivun ”Elias Simojoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Lauri Elias Simojoki''' (vuoteen 1926 Simelius, [[28. tammikuuta]] [[1899]] [[Rautio]] Keski-Pohjanmaa – [[25. tammikuuta]] [[1940]] [[Koirinojanlahti]] [[Laatokka]] <ref name="ot1">Sakari Virkkunen s. 6</ref> [[Impilahti]])<ref name="ot2">[[http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/kaatuneet/Havuc.pdf Katuneet]Keskusarkisto (Pdf)</ref> oli [[suomalaiset|suomalainen]] [[kansallismielisyys|kansallismielinen]] [[luterilaisuus|luterilainen]] pappi, [[Sinimustat]]-järjestön puheenjohtaja, [[Isänmaallinen kansanliike|Isänmaallisen kansanliikkeen]] [[kansanedustaja]] ja [[Akateeminen Karjala-Seura|Akateemisen Karjala-Seuran]] perustajajäsen.<ref name="ot3">Suomen Eduskunta, 1933–1935, sivu 89</ref> Hän osallistui talvisotaan rykmentin pastorina JR39:ssä ja hänet on haudattu Kiuruveden sankarihautaan.<ref name="ot1"/>
Hänen vanhempansa olivat kappalainen, myöhemmin lääninrovasti Niilo Iisakki Simelius (1864–1925) ja Kristiina Sofia, o.s. Snellman (1861–1946). Eliaksen isänperintöä lienee ollut hurskaus ja kansanomaisuus ja temperamentti ja huumorintaju äidiltä. Äiti oli Juhani Ahon ikuistaman Hellmannin herran J. A. Snellmanin tytär. Elias Simojoki avioitui 1937 lastentarhanopettaja Anna-Liisa Kotivuoren kanssa. Heidän poikansa Lauri Aunus (s. 1939) oli Kuopiossa historian lehtorina.<ref name="ot1"/>
| |||