Versio 26. syyskuuta 2009 kello 19.39 muokkaa Zorrobot (keskustelu \| muokkaukset) 35 842 muokkausta p Botti lisäsi: no:Sujstamo ← Vanhempi muutos		Versio 3. heinäkuuta 2010 kello 18.03 muokkaa kumoa -DragonMaster- (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 8 445 muokkausta clean up, typos fixed: alott → aloitt using AWB Uudempi muutos →
Rivi 39: }} '''Suistamo''' ({{k-ru\|Суйстамо}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista\|entinen Suomen kunta]] [[Raja-Karjala]]ssa [[Laatokan Karjala]]n pohjoisosassa [[Neuvostoliitto\|Neuvostoliitolle]] [[1944]] [[Luovutetut alueet\|luovutetulla alueella]]. Pinta-ala oli 1 624  km² ja asukkaita henkikirjoituksen mukaan 8 141 (1939). Nykyään Suistamon alue kuuluu [[Karjalan tasavalta\|Karjalan tasavallan]] [[Suojärven piiri]]in. Suistamon naapurikuntia olivat [[Korpiselkä]] pohjoisessa, [[Suojärvi]] idässä, [[Salmi (kunta)\|Salmi]] kaakossa, [[Impilahti]] etelässä sekä [[Harlu]], [[Ruskeala]] ja [[Soanlahti]] lännessä. Rivi 57: Suistamon kirkonkylään sijoitettiin talvisodan aikana IV armeijakunnan esikunta. Se houkutteli osaltaan puna-armeijan ilmavoimia pommittamaan aluetta. Kun suomalaiset saivat Värtsilään uutta lentokalustoa, voitiin neuvostokoneiden lentoja ruveta häiritsemään. Koko seudun suurin ilmataistelu käytiin 13.2. 1940. Gladiatoreilla lentänyt Lentolaivue 26 pudotti sen aikana kahdeksan neuvostokonetta. Taistelussa putosi kuitenkin myös kaksi vapaaehtoisten tanskalaisten ohjaamaa suomalaiskonetta. Toinen tanskalainen kuoli. Suomalaiset valtasivat alueensa takaisin kesällä 1941. Pitäjän alueen kovimmat taistelut käytiin 13.- 15.7. Jalovaarassa. Puna-armeija puolusti tiukasti kylää, koska sen nopea menetys olisi vaarantanut venäläisjoukkojen vetäytymisen Jänisjärven rantaa pitkin Soanlahdelta Suistamon kirkonkylän suuntaan. Taistelussa kaatui ainakin 24 suomalaista ja 110 venäläistä. Suistamo jouduttiin luovuttamaan uudelleen Neuvostoliitolle jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 ja lopullisesti Pariisin rauhansopimuksessa helmikuussa 1947. Jatkosodan evakuoinnit tehtiin pääasiassa heinäkuun alkupuolella 1944. Viimeiset työvelvolliset sadonkorjaajat poistuivat vasta 21.9. Evakuointikuntina olivat Kauhava ja Lapua. Jonkun verran suistamolaisia jäi näille alueille. Väestön siirrot tapahtuivat kuitenkin edelleen pääasiassa Iisalmelle ja sen ympäristöön, Kiuruvedelle, Lapinlahdelle, Pielavedelle, Keiteleelle, Vieremälle ja Pohjois-Karjalaan. Myöhemmin on paljon suistamolaisia ja heidän jälkeläisiään muuttanut oma-~~alotteisesti~~aloitteisesti pääkaupunkiseudulle. Alue määriteltiin Neuvostoliiton rajavyöhykkeeksi, jonne pääsy oli kielletty ulkomaalaisilta aina 1990-luvun vaihteeseen saakka. Kirkonkylän sijasta keskuspaikaksi muodostui Leppäsyrjä, jonne perustettiin suuri karjasovhoosi. Suojärven piiriin liitetty Suistamo on nykyisin osa Venäjään kuuluvaa Karjalan tasavaltaa. Neuvostoliitto asutti sen kylät, mutta 1960-luvun maatalousuudistuksessa pääosa niistä todettiin perspektiivittömiksi ja hävitettiin. Seudusta tuli puunjalostusteollisuuden raaka-ainealuetta. Asutusta jätettiin pitäjän eteläosien kyliin Petroskoihin johtavien rauta- ja maanteiden varsille. Rivi 68: == Elinkeinot == Maa- ja metsätalous tarjosivat väestölle toimeentulon. Isojaon jälkeen voitiin maita lunastaa perintötiloiksi 1800-luvun lopussa. Vuonna 1938 oli kunnassa 1 025 viljelmää.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Tilojen keskikoko oli liki 50 hehtaaria. Pitäjän 4300 hehtaarin peltoalasta oli hieman yli puolet heinällä. Navetoissa oli 2 320 lehmää.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Leppäsyrjän meijeri vastaanotti maitoa 954 000  kg eli enemmän kuin mikään muu meijeri Salmin kihlakunnassa.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Tärkein teollisuuslaitos kunnan alueella oli VR:n saha Roikonkoskella. Sen tuotanto käsitti vuosittain 9 400-28 000 kuutiometriä sahatavaraa ja jopa 20 000 hehtolitraa hiiliä höyryvetureille.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Sahausta harjoitettiin myös Loimolassa. Pitäjässä oli useita pieniä myllyjä ja niiden yhteydessä sirkkeleitä ja pärehöyliä. Metsätyöt ja uitot työllistivät pientilallisia ja tilattomia. Vuonna 1938 toimi kunnassa 43 kauppaa.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}} Neljännes niistä oli osuuskauppoja. Suutareita, räätäleitä ja seppiä oli jokseenkin joka kylässä. Rivi 74: == Seurakunnat == [[Kuva:Suistamo church.jpg\|250px\|thumb\|left\|[[Suistamon kirkko]] ennen sotia.]] [[Kuva:~~suistamon_kirkko~~suistamon kirkko.jpg\|thumb\|left\|250px\|Suistamon kirkko vuonna 2009.]] Vuonna 1500 Suistamo kuului Sortavalan pogostaan. Vuoden 1598 verokirjan mukaan Suistamosta oli muodostettu Sortavalan pogostan kappelikunta. 1700-luvun lopussa siitä tehtiin itsenäinen seurakunta. Tähän seurakuntaan kuuluivat myös Soanlahden ortodoksit. Suistamon luterilaiset kuuluivat puolestaan Soanlahden evankelisluterilaiseen seurakuntaan. Ortodoksienemmistö supistui 1900-luvulla, kun pitäjän etelälaitaan tuli rautatie, joka toi mukanaan teollisuutta ja uutta väestöä muualta. Vuonna 1937 henkikirjoitetusta Suistamon väestöstä oli ortodokseja 62,8 %.{{Lähde\|16. syyskuuta 2008}}

Ero sivun ”Suistamo” versioiden välillä