Wikipedia

Ero sivun ”Perheyhtäläisyys” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
TXiKiBoT (keskustelu | muokkaukset)
194 810 muokkausta
Vesteri (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
62 262 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:US-hoosier-family.jpg|thumb|300px|Mitä yhteistä perheenjäsenillä tarkkaan ottaen on keskenään?]]
 
'''Perheyhtäläisyys''' ({{k-de|Familienähnlichkeit}}) on [[Ludwig Wittgenstein]]in [[kielifilosofia|kielifilosofinen]] ajatus. Sen mukaan on olemassa paljon [[yleisnimi]]ä, joita ei voida soveltaa [[olio (filosofia)|olioihin]] minkään yksinkertaisen säännön mukaisesti. Olioilla, joista tällaista yleisnimeä käytetään, ei ole siis olemassa mitään yhtä kaikille yhteistä piirrettä. Sen sijaan niiden välillä vallitsee perheyhtäläisyys, joka on monimutkaisempi olioiden yhteisten piirteiden verkosto.<ref>{{VerkkoviiteREF | Osoitename=http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusmateriaalit/sanastoa.pdf | Tekijä=Korte, Tapio | Nimeke=Filosofian keskeistä terminologiaa | Viitattu=25. tammikuuta 2008}}<"AutoY6-1"/ref>
 
Wittgenstein esitti perheyhtäläisyyden käsitteen ensimmäisenä teoksessaan ''[[Filosofisia tutkimuksia]]''.
Rivi 10 ⟶ 11:
=== Pelit ===
 
Kuinka määriteltäisiin ”[[peli]]”? Wittgenstein katsoi, ettei ole olemassa mitään sellaista, joka olisi yhteistä ''kaikille'' peleille. Sen sijaan pelien välillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä ja suhteita. Wittgenstein kehotti lukijaansa ''ajattelun'' sijasta ''katsomaan'' sitä suurta joukkoa asioita, joita kutsumme peleiksi. Joihinkin liittyy voittamista ja häviämistä, mutta ei kaikkiin; jotkin ovat viihdyttäviä, mutta eivät kaikki; jotkut vaativat taitoa tai onnea, mutta eivät kaikki.<ref>Wittgenstein:REF ''Filosofisia tutkimuksia'' §66<name="AutoY6-2"/ref>
 
=== Luvut ===
 
Vastaavasti Wittgenstein katsoi, ettei ole olemassa mitään sellaista, joka olisi yhteistä kaikille ”[[luku|luvuille]]”. Sen sijaan laajennamme useinkin ajatustamme luvuista.<ref>§67<REF name="AutoY6-3"/ref> Voimme aloittaa ajattelemalla [[luonnollinen luku|luonnollisia lukuja]], ja myöhemmin oppia laajentamaan tämän [[rationaaliluku]]ihin, [[kokonaisluku]]ihin ja [[kardinaaliluku]]ihin; lopulta [[irrationaaliluku]]ihin, [[kompleksiluku]]ihin, [[surkompleksiluku]]ihin, [[surreaaliluku]]ihin ja niin edelleen. Ainoana rajana vaikuttaa olevan matemaatikkojen kyky innovoida.
 
Ei ole myöskään riittävää, että ”luku” määriteltäisiin kaikkien näiden eri tyyppien [[disjunktio]]na, kuten:
Rivi 22 ⟶ 23:
=== Perhe ===
 
Kolmas Wittgensteinin käyttämä esimerkki, ja se josta ajatus on saanut nimensä, koski ”[[perhe]]ttä”. Hänen mukaansa saman perheen jäsenten väliset yhtäläisyydet, ”perheyhtäläisyydet” &mdash;— kuten ruumiinrakenne, kasvonpiirteet, silmien väri, käynti, luonteenlaatu ja niin edelleen &mdash;— limittyvät ja menevät ristiin samalla tavalla kuin aiemmissakin esimerkeissä.<ref>§67<REF name="AutoY6-3"/ref>
 
== Soveltaminen ==
Rivi 30 ⟶ 31:
Yleisemmin, ”''P''” voitaisiin määritellä yksinkertaisella ”''A''”:n ja ”''B''”:n konjunktiolla:
 
: ''P'' =<sub>def</sub> ''A'' <math>\and</math> ''B''
 
Tutkimalla tarkkaan sellaisten termien kuin ”peli”, ”luku” ja ”perhe” ''käyttöä'', Wittgenstein osoitti, että tällaisen määritelmän löytäminen ei ollut mahdollista suurelle joukolle termejä. Sen sijaan määritelmän tulee joissakin tapauksissa olla konjunktioiden disjunktio:
 
: ''P'' =<sub>def</sub> (''A'' <math>\and</math> ''B'') <math>\or</math> (''C'' <math>\and</math> ''D'')
 
Se tapa jolla tällaisia termejä käytetään kuitenkin tarkoittaa sitä, että voimme sekä laajentaa että rajoittaa määritelmää lisäämällä tai poistamalla joitakin konjunktioita.
 
: ''P'' =<sub>def</sub> (''A'' <math>\and</math> ''B'') <math>\or</math> (''C'' <math>\and</math> ''D'') <math>\or</math>...
 
Perheyhtäläisyyteen liittyy siis tietty epämääräisyys. Wittgensteinin mukaan termeillä on tästä huolimatta merkitys; esimerkiksi, joku voi sanoa toiselle ”seiso suunnilleen tuossa” ja osoittaa samalla jotain paikkaa. Täsmällisyyden puute ei tee ilmaisusta merkityksetöntä. Samalla tavalla, vaikka ”pelin” määritelmä voi olla epätäsmällinen, sana itse on silti merkityksellinen.<ref>§71<REF name="AutoY6-5"/ref> Tiukempirajainen määritelmä voidaan valita sopimaan siihen tarkoitukseen, joka kulloinkin on käsillä. Tässä tapauksessa ratkaisevaa on käyttötarkoitus jossa termiä käytetään ja se, kuinka käyttö opitaan, ennemmin kuin joku tarkka merkitys.<ref>§76REF name="AutoY6-77<6"/ref>
 
Näin, vaikka emme voi antaa täsmällistä määritelmää ”pelille” tai ”luvulle”, se ei tarkoita, ettemme tiedä mitä ne ovat. Wittgensteinin mukaan rajoja ei ole silloin kun niitä ei ole vielä vedetty.<ref>§69<REF name="AutoY6-7"/ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 49 ⟶ 50:
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}|viitteet=▼
<ref name="AutoY6-1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/opiskelu/opetusmateriaalit/sanastoa.pdf | Tekijä=Korte, Tapio | Nimeke=Filosofian keskeistä terminologiaa | Viitattu=25. tammikuuta 2008}}</ref>
 
<ref name="AutoY6-2">Wittgenstein: ''Filosofisia tutkimuksia'' §66</ref>
 
<ref name="AutoY6-3">§67</ref>
 
<ref name="AutoY6-5">§71</ref>
 
<ref name="AutoY6-6">§76-77</ref>
 
<ref name="AutoY6-7">§69</ref>}}
▲{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuus ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Perheyhtäläisyys”