Ero sivun ”Keskustelu:Suomen muinaiset kuninkaat” versioiden välillä

Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ei ole käyty kiistelyä helmikuun -09 jälkeen, jos olisi rauhoittunut
Rivi 173:
:Kiitos kommenteista! Artikkeli kieltämättä kaipaisi vielä jäsentelyä. Vastaan eräisiin esittämiisi huomioihin niin hyvin kuin osaan:
:- Kulttuuriantropologit tietävät hyvin, että vierasta kulttuuria ja elämäntapaa (eli "toiseutta") edustaviin naapurikansoihin saatetaan projisoida kummallisia kykyjä ja ominaisuuksia, vaikka näiden kanssa muuten oltaisiin paljonkin tekemisissä. Saamelaisten yhdistäminen noituuteen on sekä myyteissä, kirjallisuudessa että kansansaduissa aika kestävä teema. Muinaisskandinaavisessa kosmologiassa saamelaiset/finnit näyttävät ajoittain jopa liukuvan yhteen jotunien (jättiläisten) kanssa: molemmat ryhmät ovat ulkopuolisuuden ja toiseuden edustajia. Se, että saamelaiset käytännön tasolla tunnettiin hyvin, ei nähtävästi estänyt tällaisia assosiaatioita, ehkä pikemminkin päin vastoin. Näiltä osin minun on siis pakko olla eri mieltä kanssasi.
:: Jos saamelaisilla on näihin päiviin asti ollut shamaaneja, jotka itse väittävät omaavansa yliluonnollisia taitoja, on skandinaaveilla ollut täysin loogiset ja suoraviivaiset syyt uskoa niin, varsinkin jos tapahtumat ja mielikuvitus tukevat mielikuvaa. Näin ollessa "toiseuden" aikaansaama mystisyys on parhaimmillaankin vain sivujuonne.
:- Saagoja on monenlaisia. Osa niistä on Norjan kuninkaiden ylistystä, osa islantilaisen identiteetin pönkittämistä, osa mytologiaan perustuvia seikkailufantasioita - mutta kaikki ne ovat suurta kirjallisuutta.
:- Väite että skandinaaviset (tai "brittiläiset") kuningashuoneet olisivat halunneet "finnejä" esivanhemmikseen lienee suurelta osin mielikuvituksen tuotetta. Ainakaan Fornjótr jälkeläisineen ei esiinny niissä genealogioissa, joita Orkneyn jaarlisuvun tai Normandian herttuoiden todellisuudessa tiedetään esitelleen. Fundinn Norégr on käsittääkseni ainoa teksti, jossa tämä yhteys esitetään. En valitettavasti tiedä, miten Orkneyn jaarlien hovissa suhtauduttiin tähän tekstiin, sikäli kuin sitä tunnettiinkaan. Kiistatonta kuintenkin on, että joitakin finninaisia, jotka melko selvästi ovat saamelaisia, mainitaan myyttisten tai todellisten kuninkaiden äiteinä. Tämä saattaa perustua juuri finnien taikavoimiin. Mitä tulee Ynglinga-saagaan, niin muinaisten kuningassukujen tai kokonaisten kansojen alkuperämyyteissä vieraan kansan asuttamaan maahan saapuminen on toistuva teema. Vieras valloittaja on statukseltaan korkeampi kuin alkuperäinen asuttaja. Tätä vain korostaa se, että valloittaja saa hallitsemaltaan kansalta naisia antamatta omiaan vastineeksi.
Palaa sivulle ”Suomen muinaiset kuninkaat”.