[[Psykologinen egoismi|Psykologisen egoismin]] mukaan ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi siitäriippumatta huolimattasiitä, miltä teot saattavat näyttää. Ihminen voi näennäisesti omistaa koko elämänsä muiden auttamiselle, mutta perimmäinen syy olisi silloinkin itsekäs. Hän voi esimerkiksi saada altruistisista teoistaan mielihyvää, mikä olisi perimmäinen egoistinen motiivi.<ref name="egoism">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.orientalia.org/wisdom/Philosophy/Altruism.shtml | Nimeke=Philosophy: Altruism | Julkaisu=orientalia.org | Julkaisija=Orientalia Journal of Eastern Philosophy and Culture | Viitattu=30.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että altruistiset teot aktivoivat aivoissa samoja alueita kuin [[ruoka]] ja [[seksi]].<ref name="aivo1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2007/05/27/AR2007052701056.html | Nimeke=If It Feels Good to Be Good, It Might Be Only Natural | Tekijä=Vedantam, Shankar | Julkaisu=washingtonpost.com | Ajankohta=28.5.2007 | Julkaisija=The Washington Post Company | Viitattu=30.12.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Tekijän saama mielihyvä voi siten selittää ainakin osan altruismista.<ref name="aivo2">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.brainhealthandpuzzles.com/brain_effects_of_altruism.html | Nimeke=Brain Effects of Altruism - What Happens When You Give | Julkaisu=brainhealthandpuzzles.com | Ajankohta=28.5.2007 | Julkaisija=Brain Health and Puzzles | Viitattu=3.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
Altruismia voidaan tarkastella psykologiassa myös [[sosiaalisen oppimisen teoria]]n avulla. Se tarkastelee altruismia hankittuna ominaisuutena. Sen mukaan altruismi on [[Vanhemmat|vanhemmilta]], [[Auktoriteetti|auktoriteeteilta]] tai muilta läheisiltä saatu [[meemi]]. Teoria ei ota kantaa siihen, mikä on altruististen toimijoiden perimmäinen motiivi.<ref>Heikkilä 2009. s. 44–45.</ref>
