Ero sivun ”Suomenpihlaja” versioiden välillä

| nimi = Suomenpihlaja

| kuva = Sorbus hybrida1.jpg

| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''

| suku = [[Pihlajat]] ''Sorbus''

| laji = ''hybrida''

| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|L.]] 1762

'''Suomenpihlaja''' eli '''härkäpihlaja'''<ref name="SL1/89"/> (''Sorbus hybrida'') on Lounais-Suomessa kasvava [[Kotoperäisyys|kotoperäinen]] [[pihlajat|pihlajapihlajalaji]]. Lajin nimesi [[Carl von Linné]]. [[Pietari Kalm]]in antama nimi ''S. fennica'' ei ole kelvannut nimistötieteilijöille. Kuten lajin tieteellinen lajinimi ''hybrida'' kertoo, suomenpihlaja on syntynyt kahden eri lajin [[Risteymä|risteydyttyä]]. Tämä taphtui noin kuusi tuhatta vuotta sitten Litorinanmeren rannikolla, ja kantalajeina olivat [[kotipihlaja]] (''Sorbus aucuparia'') ja saksanpihlajiin kuuluva "itämerenpihlaja" ''[[Sorbus rupicola]]''.<ref name="SL1/89">{{Lehtiviite | Tekijä= Lindholm, Tapio| Otsikko= Suomenpihlaja, saariston puu| Julkaisu= Suomen Luonto| Ajankohta= 1989| Vuosikerta= 48|Numero= 1| Sivut= 12–13| Julkaisija= Suomen luonnonsuojeluliitto| Selite= | Tunniste= }}</ref>

Suomenpihlaja kasvaa enintään 10–15 metriä korkeksi [[puu]]ksi. Muodoltaan se muistuttaa [[ruotsinpihlaja]]a, josta sen voi erottaa lehtien perusteella: suomenpihlajan lehden tyvellä on 1 tai 2 lehdykkäparia, joskus useampiakin, kun taas ruotsinpihlajan lehden tyvellä ei yleensä ole yksittäisiä lehdykkäpareja. Suomenpihlaja kukkii juhannuksen aikoihin. Kukinto on vaaleankeltainen tai lähes valkoinen<ref name="SL1/89"/>. Kukan halkaisija on suurempi kuin kotipihlajalla, noin puolitoista senttimetriä.<ref name="SL1/89" /> Suomenpihlajan [[marja]] on punainen ja pyöreä.

Suomenpihlaja kasvaa luonnonvaraisena [[Ahvenanmaa]]lla, [[Saaristomeri|lounaissaaristossa]] ja Lounais-Suomen rannikolla. Joidenkin lähteiden mukaan sitä esiintyisi myös Suomen ulkopuolella Ruotsin [[Södermanlanti|Södermanlandin]] ja [[Upland]]in rannikoilla, [[Gotlanti|Gotlannissa]], Tanskan [[Bornholm]]in saarella ja [[Norja]]ssa.<ref name="SL1/89"/> Puistopuuna sitä viljellään yleisesti Etelä-Suomessa, joskin ruotsinpihlaja on tavallisempi. Ainakin Lounais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä laji on levittäytynyt istutusalueilta ympäröivään luontoon.<ref name="SL1/89"/> Kasvupaikan suhteen laji on vaatimaton, mutta mieluiten se kasvaa valoisassa kuivassa rinteessä. Luonnossa sen tyypillisintä esiintymisympäristöä ovat kivikkoiset niittyrinteet, kalliolehdot, laidunkedot ja karjalaitumet, yleensä lähellä meren rantaa.<ref name="SL1/89" />