Ero sivun ”Pitkien puukkojen yö” versioiden välillä

'''Pitkien puukkojen yö''' (saks. ''Reichsmordwoche'', ''Röhm-Putsch'' tai ''Nacht der langen Messer'') oli [[Adolf Hitler]]in toimeenpanema puhdistus, jolla hän hankkiutui eroon [[Sturmabteilung]]issa eli SA:ssa olleista vaarallisista vastustajistaan. Pitkien puukkojen yöksi sanotaan [[30. kesäkuuta]] ja [[1. heinäkuuta]] [[1934]] välistä yötä. NatsienHitler julkaisemanitse tiedotteenilmoitti mukaan[[13. heinäkuuta]] valtiopäivillä, että kuolleita oli 77,<ref>{{lähdeKirjaviite | Tekijä = William L. Shirer | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I| Vuosi = 2001| Sivu = 261 | Julkaisupaikka = Jyväskylä| Julkaisija = Gummerus| Tunniste = ISBN 951-20-4601-6 }}</ref>, mutta todellisten uhrien määrän epäillään nousseen yli 4001000:n<ref>Shirer s.261</ref>.{{lähde}}

SA oli kesällä [[1933]] saavuttanut [[natsipuolue]]en sisällä merkittävän aseman. Siinä oli 2.5 miljoonaa miestä<ref>Shirer s.250</ref>. Monet SA:n jäsenet ottivat vakavasti puolueen nimeen sisältyvät sanat [[sosialismi]] ja [[kansallissosialismi]] ja paheksuivat Hitleriä ja muita puolueen johtohahmoja näiden toisenlaisista ajatuksista. Tuloksena oli, että SA alkoi erkaantua puoluejohdosta. Se halusi muutoksia puolueeseen tavoitteenaan merkittävät sosialiset ja taloudelliset muutokset. Tavoitteena oli myös [[natsi-Saksa|Saksa]]nSaksan armeijan sulauttaminenja SA:hann sulauttaminen siten, että Röhmistä tulisi sotaministeri<ref>Shirer s.251</ref>.{{lähde}}

Vuonna 1934 Hitlerillä oli jo kaikki valta käsissään Saksassa, mutta hän pelkäsi [[vallankaappaus]]ta ja asemansa menettämistä. SaadakseenSalaliittoja täydellisenkoskevat kontrollin,huhut hänlisäsivät kannustijännitystä<ref>Shirer alaisiaans.253</ref>. kamppailemaan keskenään poliittisesta vallasta.{{lähde}} Niinpä [[Hermann Göring]], [[Joseph Goebbels]], [[Heinrich Himmler]] ja [[Reinhard Heydrich]] muodostivat toisen puolen ja SA:n johtaja [[Ernst Röhm]] toisen. Näin SA oli Hitlerin vallalle ainoa jäljellä oleva uhka.

Koska nämä kaikki ryhmät olivat Röhmiä vastaan, Hitler päätti toimia. Hän määräsi kaikki SA:n johtajat osallistumaan kokoukseen [[Bad Wiessee]]ssä [[München]]in ulkopuolella olevaan Hanselbauer-nimiseen täysihoitolaan. Hitler määräsi 30. kesäkuuta henkilökohtaisesti Röhmin pidätyksestä, minkä [[Alfred Rosenberg]]in päiväkirjat todistavat. Virallisten tietojen mukaan Hitler olisi itse osallistunutosallistui operaatioon kentällä,Weisseessä<ref>Shirer mutta sitä pidetään pelkkänä natsipropagandanas.259</ref>.{{lähde}}

Seuraavien tuntien aikana myös muut SA:n johtajat pidätettiin, ja monet heistä ammuttiin heti. Todennäköisesti Hitlerin alkuperäinen tarkoitus oli tuomita Röhm oikeudessa, mutta hän päätti kuitenkin, että Röhmin on kuoltava. Hitler käski, että Röhmille on arveltu tarjotuntarjottava mahdollisuutta [[itsemurha]]an,{{lähde}} mutta loppujen lopuksi hänet ammuttiin<ref>Shirer s.259</ref>. Hitler selvitti puhdistuksella välinsä moneen vanhaan vastustajaansa, joista [[Gregor Strasser]], [[Gustav Ritter von Kahr]], kenraali [[Kurt von Schleicher]] ja [[Edgar Julius Jung]] murhattiin, [[Franz von Papen]] määrättiin kotiarestiin.

Hitler ilmoitti puhdistuksesta [[13. heinäkuuta]] väittäen, että 61 oli teloitettu, 13 ammuttu heidän vastustaessaan pidätystä ja kolme oli tehnyt itsemurhan. Ilmoituksessa hän sanoi: "Jos joku lähestyymoittii minua kysyenja kysyy, miksi en vienyt asiaa normaaliin tuomioistuimeen, en voi sanoa muuta kuin, että sillä hetkellä olin vastuussa Saksan kansan kohtalosta ja siksi minusta tuli Saksan kansan korkein oikeus (saksaksi ''oberster Gerichtsherr'')."<ref>vapaastiShirer käännettynä kirjasta: William Ls. Shirer, ''The Rise and Fall of the Third Reich'', Simon and Schuster, New York, 1959264</ref>