Ero sivun ”Ominaislämpökapasiteetti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: scn:Caluri spicìficu |
|||
Rivi 24:
==Ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa ja vakiotilavuudessa==
Kun ainetta lämmitetään, se [[lämpölaajeneminen|laajenee]], tai mikäli tämä estetään, [[paine]] kasvaa. Laajetessaan aine tekee [[työ (fysiikka)|työtä]], ja osa lämmittämiseen tarvittavasta energiasta menee tämän työn suorittamiseen. Tämän vuoksi varsinkin kaasujen ominaislämpökapasiteetti on hyvinkin eri suuri riippuen siitä, lämpeneekö se vakiopaineessa (esimerkiksi herkkäliikkeisellä [[mäntä|männällä]] varustetussa sylinterissä) vai vakiotilavuudessa (umpinaisessa astiassa). Ominaislämpökapasiteetti on vakiopaineessa (''c<sub>p</sup>) selvästi suurempi kuin vakiotilavuudessa (''c<sub>v</sub>). Sekä teoreettisesti että kokeellisesti on voitu osoittaa, että näiden ominaislämpökapasiteettien suhde riippuu [[atomi]]en lukumäärästä kaasun [[molekyyli]]ssä. Yksiatomisilla kaasuilla (esimerkiksi [[jalokaasu]]illa) suhde on noin 5/3, kaksiatomisilla (esimerkiksi [[vety|vedyllä]], [[typpi|typellä]] ja [[happi|hapella]]) noin 7/5, kolmiatomisilla (esimerkiksi [[hiilidioksidi]]lla) noin 3/2, useampiatomisilla (esimerkiksi [[metaani]]lla) vielä pienempi.<ref name=ensyklopedia>Otavan suuri ensyklopedia, 10. osa (Liennytys-Makuaisti), art. Lämpömäärän mittaaminen, laatikko sivulla 3903, 2. painos Otava 1979, ISBN 951-1-05073-7</ref>
Myös nesteillä ja kiinteillä aineilla on hieman eri suuri ominaislämpökapasiteetti vakiotilavuudessa ja vakiopaineessa. Näiden aineiden paljon pienemmän lämpölaajenemisen ja vähäisen kokoonpuristuvuuden vuoksi ero on kuitenkin yleensä merkityksettämän pieni.
| |||