Ero sivun ”Metsäpalo” versioiden välillä

 

== Metsäpalojen havaitseminen ==

Metsäpalojen rajoittamisen kannalta on tärkeää, että palot havaitaan ajoissa. Joillakin alueilla käyteään torneja, joissa päivystää ihminen tai kamera. Myös lentokoneista seurataan mahdollisia savuvanoja. [[Lämpötila-anomalioiden kaukokartoitus]] satelliittien avulla on tehnyt mahdolliseksi metsäpalojen havaitsemisen laajoilla, asumattomilla alueilla.

 

== Metsäpalovaroitus Suomessa ==

Suomessa [[Ilmatieteen laitos]] antaa metsäpalovaroituksen, kun metsän karikkeen arvioidaan olevan kovin kuivaa. Karikkeen kuivuutta arvioidaan mallilla, joka ottaa huomioon sademäärän ja haihtumisen, jota arvioidaan lämpötilan, tuulen ja auringonpaisteen avulla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Heti lumen sulamisen jälkeen metsäpalot ovat epätodennäköisiä, mutta maasto voi olla niin kuivaa että annetaan ''ruohikkopalovaroitus''. <ref>[http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/varoituk.html Varoitukset tällä hetkellä] Ilmatieteen laitos</ref><ref>[http://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa/varoituk_19.html#4 Tietoa metsäpalovaroituksesta] Ilmatieteen laitos</ref>

 

 

== Suurimmat metsäpalot Suomessa ==

*1959 Isojoen-Honkajoen metsäpalo noin 1&nbsp;700 ha

*1960 [[Tuntsan metsäpalo]] noin 120&nbsp;000 ha (siitä Suomen puolella noin 20&nbsp;000 ha)

 

==Maastopalot Välimeren maissa==

Välimeren maissa on yleensä kuumia ja kuivia kesiä ja niissä esiintyy usein vaikeasti hallittavia maastopaloja.