Ero sivun ”Pastori” versioiden välillä

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 'pastori' on virallisesti sellaisen [[pappisvirka|pappisviran]] haltijan titteli, joka ei ole saanut [[rovasti]]n arvonimeä. [[Kirkkoherra|kirkkoherroista]] ei yleensä myöskään käytetä pastori-nimitystä, mutta pastori- tai rovasti-nimitys palautuu käyttöön kirkkoherran virasta luovuttaessa. <ref>Nykysuomen sanakirja, 2. osa (L-R), hakusana Pastori, 10. painos WSOY 1998, ISBN 951-0-09106-5</ref>
Pappisviran haltija on seurakunnan paimenen tehtävään koulutettu, [[vokaatio|kutsuttu]] ja [[pappisvihkimys|vihitty]] henkilö. Kaikki pastorit eivät toimi kirkon työntekijöinä, vaan saattava olla hengellisten järjestöjen palveluksessa tai toimia muissa kuin pastoraalisissa työtehtävissä. Silti heillä on pappisvirkaan kuuluvat oikeudet saarnata ja suorittaa kirkollisia toimituksia. + Lähes satavuotias Helluntaiherätys on hiljalleen alkanut omaksua pastori-nimikkeen käyttöä. Yleisesti herätyksessä ymmärretään seurakuntatyötä tekevät henkilöt pastoreiksi. Nimikkeen alkuperä on Raamatussa, jossa puhutaan seurakunnan paimenista (kreikaksi ''poimen'', latinaksi ''pastor'') eli kaitsijoista. Raamatun perusteella ei voi osoittaa, että nimikkeen käyttö edellyttäisi muodollista koulutusta tai virallista virkaan vihkimistä. Helluntaiseurakunnissa seurakuntatyöhön asetetun henkilöt siunataan aina tehtäväänsä ja heidät tunnustetaan yhteisessä tilaisuudessa herätyksen vuosittaisessa kirkolliskokouksessa, josta käytetään nimitystä Talvipäivät. Käytännössä helluntaiseurakunnat kouluttavat työntekijänsä seurakuntatyötä varten ja kouluttamattomat maallikkopastorit alkavat olla poikkeus.