Ero sivun ”Kirkkolaiva” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 8539604, jonka teki 88.114.156.66 (keskustelu) Lähteetön + kirjoitettu viitteeseen |
|||
Rivi 17:
Suomalainen kirkkolaivatraditio periytyy ainakin 1500-luvulle. Ilmeisesti perinne levisi Ruotsista ensimmäisenä Ahvenanmaalle ja sieltä edelleen Turun saaristoon ja mantereelle. Traditio oli voimakkain rannikkoseuduilla, ja erityisesti niillä alueilla, joilla laivanrakennuksella oli merkittävä osuus elinkeinoelämästä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kirkkolaivaperinteen kukoistuskausi oli 1600–1700-luvuilla. Suomen kirkoissa olleista tai olevista yli 200 kirkkolaivasta noin puolet on ajoitettu 1600- ja 1700-luvuille.1600-luvun alkupuolella Suomessa oli jo suhteellisen paljon kirkkolaivoja.<ref>Kanerva 1978a, 27–28, 42; Kanerva 1978b, 2–9.</ref>
Vanhin Suomessa säilynyt kirkkolaiva Hauhon kirkon laiva vuodelta 1609. Se on myös vanhimpia säilyneitä kirkkolaivoja Pohjoismaissa. Malliltaan Hauhon laiva edustaa 1500-luvun lopun galeonia. Kolmimastoinen laiva on koristeltu kaljuunakuvalla, joka on pienikokoinen naisfiguuri vaakunakilpi kädessään. Laiva on aseistettu 22 tykillä ja sen miehistönä on puunukkeja. Vastaavantyyppisiä kirkkolaivoja tunnetaan Euroopasta vain muutamia.<ref>Berg 1969, 33, 78–79; Berg 1980, 12; Kanerva 1978a, 66.</ref> Hauhon seurakunta luovutti kirkkolaivan jo vuonna 1882 Suomen muinaismuistoyhdistykselle. Nykyään laiva kuuluu [[Suomen kansallismuseo]]n kokoelmiin ja on esillä [[Suomen merimuseo]]ssa Kotkassa.<ref>Kanerva 1978b, 53.
Suomen suurin kirkkolaiva on [[Upinniemen varuskunta]]kirkossa sijaitseva Åke Sandwallin rakentama [[Suomen Joutsen]]en pienoismalli.
| |||