'''Henrikin Liivinmaan kronikka''' ({{k-la|Heinrici chronicon Livoniae}}) on [[1200-luku|1200-luvulla]] kirjoitettu [[kronikka]], joka on [[Novgorodin ensimmäinen kronikka|Novgorodin ensimmäisen kronikan]] ja [[Liivinmaan riimikronikka|Liivinmaan riimikronikan]] ohella merkittävimpiä [[Baltia]]n varhaiskeskiajan historian lähteitä. Toisaalta se heijastelee [[ristiretki]]aatetta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lituanus.org/1990_1/90_1_02.htm | Nimeke =Charesteristics of Warfare in the Times of Henry of Livonia and Balthasar Russow | Tekijä =Andres Kasekamp | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Lithuanian QuartelyQuarterly Journal of Arts and SciensesSciences | Ajankohta =1990 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>, toisaalta se kertoo Baltian yhteiskunnallisista oloista ja käännytyksestä [[kristinusko]]on 1200-luvun alussa. Alkuperäinen teos oli kirjoitettu [[latina]]ksi. ''Liivinmaan kronikan'' nimellä tunnetaan myös [[Balthasar Russow]]in vuonna 1578 julkaisema teos.<ref>[{{Lehtiviite | Tekijä =Hannu Marttila | Otsikko =Balthasar, russofobi | Julkaisu =Helsingin Sanomat | Ajankohta =22.12.2004 | Numero = | Sivut = | Julkaisija = | www =http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Balthasar+russofobiBalthasar+Russowin+kirja+Suomeakin+sivunneesta+sodastailmestyi+viimein+suomeksiKronikka+Iivana+Julman+sodank%C3%A4ynnist%C3%A4+kauhistutti+aikalaisia+jainnoitti+j%C3%A4lkipolvien+kirjailijoita/HS20041222SI1KU02rmd Balthasar,| russofobi]www-teksti –= ''[[Helsingin| Sanomat]]'',Viitattu 22= 26.125.20042010 }}</ref> Teos oli ilmeisesti laadittu [[paavi]]n edustajia varten kuvaukseksi [[Liivinmaa]]lle suunnatuista [[Ristiretket Baltiaan|ristiretkistä]]. Tarkoituksena oli erityisesti esittää piispa [[Albert von Buxhövden]]in toimet hyvässä valossa<ref name="IH">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historia.lv/alfabets/I/In/Indrika%20hronika/encik/indr_hr_lpe.htm | Nimeke =Indriķa hronika | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6. marraskuuta 11.2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{lv}} }}</ref>.
==Kirjoittaja==
Rivi 35:
Kronikan käsikirjoituksessa ei mainita kirjoittajan nimeä. Tästä huolimatta tutkijat ovat olleet lähes yksimielisiä siitä, että teoksen on kirjoittanut kronikassa usein esiintyvä ''Henricus de Lettis''. Henrikin itsensä mukaan hän oli lättiläisten pappi (''Lettorum ministor'') tai pappi ja tulkki (''Henricus de Lettis''). Henrikin kansalaisuus on epäselvä. Varhaisen tutkimuksen mukaan hän oli [[latvialaiset|latvialainen]]. Pohjan tälle teorialle loi [[hannover]]ilainen kirjastonhoitaja [[Daniel Gruber]]<ref name="IH" />, joka julkaisi Liivinmaan kronikat ensimmäisenä vuonna 1740. Hän saksansi nimen muotoon ''Heinrich der Lette'' eli Henrik Lättiläinen. 1800-luvulla saksalaisten tutkijoiden keskuudessa nousi esiin teoria Henrikin saksalaisuudesta. Lättiläis-nimitystä ei pidetty kansallisuuteen viittaavana, vaan sen uskottiin viittaavan toiminta-alueeseen eli Lätinmaahan. [[August Hansen]] käytti vielä vuonna 1853 julkaistussa saksannoksessaan (''Origines Livoniae sacrae et civilis, Heinrich's der Letten älteste Chronik von Livland'') muotoa Heinrich der Lette. [[Eduard Pabst]] käytti omassa saksannoksessaan muotoa ''Heinrich von Lettland'' eli Lätinmaan Henrik.
Vuonna 1938 latvialainen tutkija [[Arvēd Švābe]] pyrki kumoamaan Henrikiä saksalaisena pitävien argumentteja. Hänen mukaansa esimerkiksi kronikoitsijan saksalaisista puhuttaessa käyttämä muoto ''nos'' eli "me" viittaa kristillisyyteen eikä samaan kansaan kuulumiseen. Hänen mielestään kronikassa käytetty nimi ''Henricus de Lettis'' ei voinut viitata muuhun kuin Henrikin latvialaisuuteen. Samoin latvialaisuuden puolesta puhuivat kronikassa esiintyvät latvialaisiin kohdistuvat sympatiat. Vuonna 1953 [[Albert Bauer]] päätyi tukemaan saksalaisteoriaa oman saksankielisen teoksensa esipuheessa. Hän tukeutui muun muassa kronikan kielellisiin ominaisuuksiin, Henrikin saksalaisperäiseen nimeen sekä kirjoittajan Saksan olojen tuntemukseen. Lisäksi kronikan eräässä kohdassa, jossa Henrik kertoo taistelusta virolaisia vastaan, hän toteaa: "meidän miehistämme kaatui kaksi ja lättiläisiä kaksi". Suomessa vakiintui muoto "Henrik Lättiläinen", mutta tätä on pyritty korjaamaan neutraalimpaan muotoon "Lätin Henrik", joka ei ota kantaa kirjoittajan kansallisuuteen.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka">{{Kirjaviite | Tekijä=Henrik, Lättiläinen | Nimeke=Henrikin Liivinmaan kronikka | Selite=(Heinrici chronicon Livoniae.) Suomennos:Suom. [[Maijastina Kahlos]] & Raija Sarasti-Wilenius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 934 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2003 | Tunniste=ISBN 951-746-521-1}}</ref>
Henrikiä saksalaisena pitävät ovat sijoittaneet hänen syntymäpaikkansa [[Magdeburg]]in hiippakunnanalueellehiippakunnan alueelle Pohjois-Saksaan. Paavi kutsui [[bulla]]llaan ristiretkeläisiä [[Saksi]]sta ja [[Westfalen]]ista vuonna 1198, ja vuonna 1202 perustettiin [[Kalparitaristo]], jolloin Baltian ristiretkissä alkoi uusi, sotaisampi vaihe<ref name="BH">{{Kirjaviite | Tekijä =Vilho Niitemaa | Nimeke =Baltian Historiahistoria | Vuosi =1991 | Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammi | Tunniste =ISBN 951-30-9112-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = }}</ref>. Henrik tuli Liivinmaalle ilmeisesti keväällä vuonna 1205 noin 18-vuotiaana. Hän oli piispa Albertin oppilas ja sai pappisvihkimyksen talvella vuonna 1208. Tämän jälkeen hän toimi pappina [[Valmiera]]n lähistöllä [[latgallit|latgallien]] parissa. Vuonna 1215 hän oli Albertin mukana [[Rooma]]n [[4. lateraanikonsiili]]ssa. Vuodet 1222–1224 hän vietti edelleen Albertin mukana Saksassa. Vuosina 1216–1220 hän oli mukana [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkillä]] [[virolaiset|virolaisia]] vastaan. Henrik osasi [[latina]]a, [[saksan kieli|saksaa]], [[latvian kieli|latviaa]], [[liivin kieli|liiviä]] sekä [[viron kieli|viroa]], joten hän toimi usein tulkkina paikallisten ja ristiretkeläisten käymien neuvotteluiden aikana. Liivinmaan kronikkaa hän ryhtyi ilmeisesti työstämään [[Tarton piiritys|Tarton piirityksen]] jälkeen vuonna 1225. Kronikka lienee tarkoitettu paavi [[Honorius III|Honorius III:n]] legaatti [[Vilhelm Modenalainen|Vilhelm Modenalaista]] varten, jolle hän työskenteli tulkkina vuosina 1225–1227<ref name="PSA">{{Verkkoviite | Osoite =http://depts.washington.edu/baltic/papers/henry_of_livonia_williamson.htm | Nimeke =Primary Source Analysis of The Chronicle of Henry of Livonia | Tekijä =Ruth Williamson | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Tämän jälkeen hän toimi pappina Soontaganassa vuosina 1227–1234 ja Rubenesissä 1234–1259.<ref name="Henrikin Liivinmaan kronikka" /> Henrik kuoli luultavasti vuonna 1259<ref name="EP">{{Lehtiviite | Tekijä = Jaan Undusk | Otsikko =Eesti lugu: Henriku Liivimaa kroonika | Julkaisu =Eesti Päevaleht | Ajankohta =24. lokakuuta 10.2008 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.epl.ee/artikkel/446051 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.4.2010 | Kieli = {{et}} | Lopetusmerkki = }}</ref>.
