Ero sivun ”Uskonnonopetus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus:  epäilyttävä linkki 
Oppilaan ajatuksenvapaus
Rivi 18:
== Kasvuympäristön merkitys uskontokasvatuksessa ==
Ympäristö vaikuttaa paljon siihen, millaisen uskonnollisen formaatin lapsi saa. Uskonnollisten asenteiden muodostaminen voi tukahduttaa tai edistää psyykkisen integraation muodostumista ja ehjän identiteetin muodostumista. Uskonto tarjoaa nuorille mahdollisuuden toimia erilaisissa nuoriso- ja mielipideryhmissä, joilla on merkitystä identiteetin muodostumisessa. Uskonnosta voi tulla sitova ja yksilöä hajottava tekijä, jos se toimii ihmisen [[wiktionary:fi:destruktiivinen|destruktiivis]]-agrssiivisen puolen puhdistusvälineenä. Uskonto on haitallista jos se estää nuorta tutustumasta omiin tunteisiinsa ja niiden hallintaan (esimerkiksi [[seksuaalisuus]]).<ref>http://kirjastot.diak.fi/files/diak_lib/Pori2000/HeinoMajReeta2000.pdf</ref>
== Oppilaan ajatuksenvapaus ==
 
[[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 11 §:n 2 momentin perusteella ketään ei voida velvoittaa osallistumaan vakaumuksensa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Tämän perusteella oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan [[Jumalanpalvelus|jumalanpalvelukseen]], uskonnolliseen [[päivänavaukseen]] tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.<ref name="muistio">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.edu.fi/peruskoulu/uskonto/perusopetuslaki.pdf | Nimeke=Perusopetuslain muutoksen vaikutukset uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan | Julkaisija=Opetushallitus | Viitattu=26.1.2010 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
 
Nykyinen käytäntö on, että oppilaan huoltaja ilmoittaa, jos oppilas ei osallistu uskonnon harjoittamiseen. Ilmoituksen voi tehdä kertaluontoisesti esimerkiksi kouluun ilmoittauduttaessa tai tapauskohtaisesti. Ilmoituksen jälkeen koulun on huolehdittava siitä, että oppilas ei osallistu kyseisiin tilaisuuksiin. Koululla on vastuu oppilaan turvallisuudesta myös silloin, kun oppilas ei osallistu koulun järjestämään uskonnolliseen tilaisuuteen. Koulu järjestää oppilaalle tilaisuuden ajaksi muuta toimintaa. Lukiossa ilmoituksen tekee oppilas itse.<ref name="muistio"/>
 
Suurin osa koulujen päivänavauksista on uskonnon harjoittamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_0203/ihmisoikeudet_suomen_koululaitoksessa.html | Nimeke=Ihmisoikeudet Suomen koululaitoksessa | Tekijä=Hartikainen, Erkki | Selite=artikkeli | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=2–3/2004 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijan liitto ry | Viitattu=22.12.2008}}</ref> [[Vapaa-ajattelijain liitto|Vapaa-ajattelijain liiton]] entinen pääsihteeri [[Erkki Hartikainen]] valitti [[YK:n ihmisoikeuskomitea]]lle, että lukion aamuhartaudet, kuten myös [[peruskoulu]]n päivänavaukset loukkaavat kirkkoon kuulumattomien oikeuksia. [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] korkein oikeus on kieltänyt päivänavaukset, koska ne rikkovat [[Yhdysvaltain perustuslaki|perustuslakia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2003_01/suvaitsevuutta.html | Nimeke=Suvaitsevuutta? | Tekijä=Vainio, Janne | Selite=pääkirjoitus | Julkaisu=Vapaa ajattelija | Ajankohta=1/2003 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Vapaa-ajattelijan liitto ry | Viitattu=22.12.2008}}</ref>
 
== Katso myös ==