Ero sivun ”Isotooppi” versioiden välillä

Kaikilla alkuaineilla on useampia isotooppeja. Esimerkiksi [[kloori]], joka esiintyy luonnostaan seoksena, jossa noin 3/4 atomeista on [[atomimassa]]ltaan 35 ja 1/4 on massaa 37. Keskimääräinen atomimassa on siis 35,5 [[moolimassa|g/mol]]. Useimmilla alkuaineilla on kuitenkin vain hyvin pieni määrä vakaita isotooppeja, monilla vain yksi, eikä [[lyijy]]ä raskaammilla alkuaineilla ole yhtäkään. Epävakaat isotoopit ovat [[radioaktiivisuus|radioaktiivisia]] eli atomiytimet hajoavat itsestään lähettäen säteilyä. Niin sanotut isotooppisäteilylähteet sisältävät jotain vakaaksi liian raskasta isotooppia alkuaineesta, jonka luonnossa esiintyvät isotoopit ovat vakaita. Esimerkiksi [[koboltti|koboltin]] luonnolliset isotoopit ovat vakaita aineita, mutta sen epävakaata isotooppia ⁶⁰Co käytetään [[sädehoito|sädehoidossa]] ja teollisessa [[radiografia|teollisessa radiografiassa]].