Ero sivun ”Glenn Theodore Seaborg” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: yo:Glenn T. Seaborg |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Glenn Seaborg 1964.png|thumb]]
'''Glenn Theodore Seaborg''' ([[19. huhtikuuta]] [[1912]] [[Ishpeming]], [[Michigan]], [[Yhdysvallat]] – [[25. toukokuuta]] [[1999]]) oli yhdysvaltalainen ydinkemisti. Hän sai vuonna [[1951]] [[Edwin Mattison McMillan]]in ohella [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnon]] [[transuraani]]en kemian havaintojensa ansiosta. Hänet muistetaan parhaiten työstään [[uraani]]a raskaampien alkuaineiden eriyttämisestä ja tunnistamisesta. Seaborgilla oli [[ruotsi|ruotsalaiset]] sukujuuret.
==Kemian alalla==
Seaborg hankki koulutuksensa [[Kalifornian yliopisto]]ssa [[Kalifornian yliopisto, Los Angeles|Los Angelesin]]
Yhteistyökumppaneidensa kanssa Seaborg vuosien [[1940]]–[[1955]] aikana lisäsi 10 uutta [[alkuaine]]tta niiden [[jaksollinen järjestelmä|järjestelmään]], järjestysnumeroiltaan 94–102, sekä 106. Tunnetuin näistä on ydinvoimateollisuudesta tuttu [[plutonium]] (94). Muut hänen keksimänsä alkuaineet olivat [[amerikium]], [[curium]], [[berkelium]], [[kalifornium]], [[einsteinium]], [[fermium]], [[mendelevium]], [[nobelium]] sekä Seaborgin itsensä mukaan nimetty [[seaborgium]]. Kaikki Seaborgin keksimät alkuaineet seaborgiumia lukuun ottamatta kuuluvat [[aktinoidi|aktinoideihin]]. Seaborgium on myös sikäli poikkeuksellinen, että se on ainoa alkuaine, joka on nimetty nimityshetkellä elävänä olleen henkilön mukaan.
| |||