Ero sivun ”Mäntyharjun reitti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Jääkauden jälkeen noin 6800 vuotta sitten [[Saimaa|Saimaan]] pinta nousi edelleen ja Ristiinan Matkuslammen kohdalta aukesi lasku-uoma Mäntyharjun reittiä Kymijoen vesistöön noin 400 vuoden ajaksi. Reitin rantakalloilta löytyykin [[Hiidenkirnu|hiidenkirnuja]] ja [[Kalliomaalaus|kalliomaalauksia]].
[[Turun rauha]]ssa vuonna [[1743]] sovittu Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki osittain Mäntyharjun reittiä pitkin. Reitin varrella on rajamerkkejä
Mäntyharjun reitti toimi puun vesikuljetusväylänä yli 200 v. ajan. Läsäkoski oli Mikkelin pitäjän ainoa lohenpyyntipaikka ja 1840-luvulla koskeen perustettiin mylly (lopetettiin 1950-luv.) ja sahalaitos (lopet. 1939). Laitokset työllistivät enimmillään 400 henkilöä. Kalanviljelyslaitos oli toiminnassa 1931-1968.
Mäntyharjun reitti toimi puun vesikuljetusväylänä yli 200 v. ajan. [[Voikoski|Voikosken]] [[Vesisaha|vesisaha]] aloitti toimintansa v. 1775 ja teollisen mittakaava [[Uitto|uittotoiminta]] käynnistyi, kun Kymijoki oli perattu 1870. Mäntyharjun lauttausyhtiö alkoi hoitaa puunuiton reiltillään v. 1892 alkaen. [[Halla_(yritys)|Halla-yhtiön]] v. 1910 aloittama tukinuitto (nipuissa 1963 alk.) Saimaalta [[Honkataipaleen_rata|Honkataipaleen]] ylitse Mäntyharjun reittiä [[Voikkaa|Voikkaalle]] loppui v. 1976, kuljetusten siirryttyä kustannussyistä kumipyörille mm. [[Valtatie_15|VT-15]] Kouvola-Ristiina-tieosuuden valmistuttua 1970-luvulla.▼
Kissakoskeen rakennettin kanava 1850-luvulla, Kissakosken paperitehdas ja puuhiomo olivat toiminnassa 1907-1920 ja tulipalon jälkeen Kissakosken puuhiomo 1922-1939. Tehtaan jälkeen toimintaan jäi vesivoimalaitos, jonka yhteyteen perustettiin museo. Tehdasrakennuksen tilossa toimii myös pienyrityksiä.
Reitin varrella on sahalaitosten lisäksi toiminut muutakin metsäteollisuutta, muun muassa [[Kissakoski (yritys)|Kissakosken tehdamuseo]], [[Vuohijärvi_(taajama)|Kalson vaneritehdas]], [[Verla|Verlan pahvitehdas-museo]] ja kaasuja valmistava [[ Woikoski]]. [[Savon rata]] seuraa Mäntyharjun reittiä.▼
Ripatin-, Puuskan- ja Kaivannonkoskissa harrastetaan kalatusta ja melontaa.
Myös Kuomion-, Pyhä- ja Miekankoskissa kalastetaan, kuten myös Verlan alapuolisessa Puolakankoskessa. Pyhäkosken nippu-uittokanavaan rakennettin venesulku 1998. Miekankoskella on lisäksi uittotupa ja kahvila.
▲
Siikakoskeen rakennettiin vesisaha v. 1826 ja myöhemmin kaksi myllyä, sekä v. 1917 pieni vesivoimalaitos.
▲Reitin varrella on lukuisten sahalaitosten lisäksi toiminut ja toimii yhä muutakin metsäteollisuutta, muun muassa Kissakosken paperihiomo, joka on nykyisin [[Kissakoski (yritys)|Kissakosken tehdamuseo]], kaasuja valmistava [[ Woikoski]], UPM:n [[Vuohijärvi_(taajama)|Kalson vaneritehdas]]
Rivi 15 ⟶ 25:
*[[Kyyvesi]] ([[Haukivuori]], [[Kangasniemi]], [[Mikkeli]]), pinnankorkeus 100,62 m merenpinnasta
*[[Rauhajärvi]] ([[Haukivuori]], [[Kangasniemi]], [[Mikkeli]]), pinnankorkeus 100,1 m m merenpinnasta
*Läsäkoski
*[[Puula]] ([[Hirvensalmi]], [[Kangasniemi]], [[Mikkeli]]), pinnankorkeus 94,62 m merenpinnasta
*[[Liekune]] ([[Hirvensalmi]]), pinnankorkeus 94,62 m merenpinnasta
| |||