Ero sivun ”Kaksitoistasäveljärjestelmä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kaksitoistasäveljärjestelmän''' keksijänä pidetään yleisesti itävaltalaista [[Arnold Schönberg]]iä, vaikka samanaikaisia, jopa hieman varhaisempia pyrkimyksiä tämänkaltaiseen [[atonaalisuus|atonaalisen]] musiikin järjestämiseen esiintyi monilla muillakin [[säveltäjä|säveltäjillä]]. Kaksitoistasäveljärjestelmä, josta käytetään usein myös termiä dodekafonia, perustuu kaikkien kahdentoista kromaattisen tasavireisen [[sävel]]en tasavertaisuuteen. Päinvastoin kuin taidemusiikin aiemmissa [[säveltasojärjestelmä|säveltasojärjestelmissä]], modaalisuudessa ja [[tonaalisuus|tonaalisuudessa]], dodekafonisessa sävellyksessä ei ole perussäveltä, johon muut sävelet suhteutuvat.
Tämä tasaveroisuus pyritään takaamaan siten, että kaikkia säveliä kuullaan periaatteessa yhtä monta kertaa. Tasalukuisuus varmistuu rivillä, jossa sävelet on laitettu tiettyyn perättäisyysjärjestykseen. Ankarimman toteutustavan mukaan yhtään säveltä ei saa toistaa ennen kuin 11 muuta on kuultu, mikä kuitenkin käytännössä harvoin toteutuu moniäänisessä musiikissa. Rivin katsotaan takaavan sävellyksen koheesio samoin kuin sävellaji tai moodi ennen. Hyvinkin erilaisin periaattein rakennetut rivit tuottavatkin hyvin erikuuloista musiikkia. Kaksitoistasäveljärjestelmää voidaan pitää yksiulotteisena [[sarjallisuus|sarjallisuutena]], sillä siinä rivi säätelee nimenomaisesti vain säveltasona. Sarjallisuus kehittettiinkin myöhemmin kaksitoistasäveljärjestelmästä.▼
▲Tämä tasaveroisuus pyritään takaamaan siten, että kaikkia säveliä kuullaan periaatteessa yhtä monta kertaa. Tasalukuisuus varmistuu rivillä, jossa sävelet on laitettu tiettyyn perättäisyysjärjestykseen. Ankarimman toteutustavan mukaan yhtään säveltä ei saa toistaa ennen kuin 11 muuta on kuultu, mikä kuitenkin käytännössä harvoin toteutuu moniäänisessä musiikissa.
[[Luokka:Musiikin teoria]]
| |||