Versio 4. maaliskuuta 2010 kello 13.40 muokkaa Quadriplegia (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 115 297 muokkausta p Käyttäjän 194.111.71.133 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän SieBot tekemään versioon. ← Vanhempi muutos		Versio 13. toukokuuta 2010 kello 21.40 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 6: Totemistisessa ajattelussa toteemieläin oli kansalle [[pyhä]] ja siihen suhtauduttiin erityisellä kunnioituksella. Myös toteemieläimen surmaaminen oli joko kokonaan kiellettyä tai tiukasti säänneltyä. Totemismissa ihmisen ja toteemieläimen suhde muodostui erityisen läheiseksi, olivathan he samaa sukua. Totemismissa ei milloinkaan kuitenkaan palvota itse eläintä, vaan toteemin [[vertauskuva]]a ja [[mielikuva]]a. Toteemieläin on pyhän olennon vertauskuva. Toteemieläimellä itsellään voi olla maallisia tehtäviä, kuten ruokana toimiminen. Toteemin ja klaanin jäsenten välillä uskotaan olevan verisukulaisuussuhde. Klaanin jäsenillä arvellaan olevan toteemieläimen luonne, sen hyvät ja pahat ominaisuudet. Toteemi on klaanin suojelija, sukulainen ja neuvonantaja. Se antaa suojaa ja turvaa klaanille, se auttaa sairauksissa ja antaa ennusmerkkejä tai varoituksia klaanilleen. Totemismi kuvaa myös yleisemmin metsästäjäkulttuurien tiivistä suhdetta ympäröivään luontoon. Metsästyskulttuurille oli ominaista eläinten sielullistaminen (eli [[animismi]]): uskottiin, että eläimet ymmärtävät ihmisten puhetta ja kuulevat sen hyvin kaukaa. Ihmisen elinehdot olivat täysin riippuvaiset siitä, mitä ympäröivä metsäluonto tarjoaa. Riippuvuuteen liittyi myös ajatus vastavuoroisuudesta: pyytäjä koki metsän isännäksi, jonka vieras hän oli, ja metsästetty eläin -– esimerkiksi karhu -– oli puolestaan pyytäjän vieras, joka lahjoitti lihansa [[peijaiset\|peijaisjuhlaan]]. Voimakas tietäjä tai šamaani voi jopa ottaa sukunsa toteemin hahmon. Eräillä [[suomalais-ugrilaiset kansat\|suomalais-ugrilaisilla]] toteemieläin on myös [[sielueläin]], sielun osa, joka näyttäytyy jonakin eläimenä. Toteemi kuuluu kiinteästi luonnonuskontojen yhteisöön eikä pelkästään yksittäiseen henkilöön. Koko yhteisön yksilöillä on sama toteemieläin ja he uskovat, että koko yhteisö polveutuu jostakin samasta eläimestä. Yhteisöllä voi olla jonkinlainen [[alkuperämyytti]], jossa kerrotaan [[heimo (kansatiede)\|heimon]]n esi-isän tai -äidin paritelleen jonkin eläimen kanssa. Näiden jälkeläiset ovat muodostaneet klaanin, jonka kantaisästä ja/tai -äidistä on tullut sen toteemieläin. Pohjoisilla kansoilla toteemieläimenä oli yleensä [[karhu]], [[hirvi]] tai [[peura]]~~. Näiden jälkeläiset ovat muodostaneet klaanin, jonka kantaisästä ja/tai -äidistä on tullut sen toteemieläin~~. == Freudin mielipide == [[Sigmund Freud~~\|Freudin~~]]in mukaan [[primitiivinen\|primitiiviset]] heimot symboloivat yhteenkuuluvuuttaan usein jonkinlaisen toteemieläimen kautta. Saman toteemiklaanin jäsenet eivät saa ottaa toisiaan puolisoikseen, ja rajoja vahvistamaan syntyy monimuotoista rituaalikäyttäytymistä: [[initiaatio]]ita, puhdistusrituaaleja ja niin edelleen. Freudin mukaan toteemikäyttäytymisessä (uskonnossa) käsittämättömät kiellot ja rajoitukset yhdistyvät varmuuteen siitä, että kauhea rangaistus odottaa kiellon rikkojaa. Freud uskoo, että uskonnon ja toteemiajattelun juuret ulottuvat siihen aikaan, kun ihmiset elivät apinalaumojen tavoin vahvimman uroksen hallinnoimissa laumoissa. == Kalliomaalaukset ==

Ero sivun ”Toteemi” versioiden välillä