Ero sivun ”Typen oksidit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
* [[typpitetraoksidi|Dityppitetraoksidi]] (N<sub>2</sub>O<sub>4</sub>)
* [[Dityppipentoksidi]] (N<sub>2</sub>O<sub>5</sub>)
Typen oksideja muodostuu helposti korkeissa lämpötiloissa, kuten palamisen yhteydessä ilman typestä ja hapesta. Suurin osa typen oksideista aiheutuu liikenteen päästöistä, mutta huomattava osa vapautuu myös energian tuotannosta kivihiiltä polttamalla sekä teollisuudesta. Typen oksidien pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväällä sekä talven pakkaspäivinä. Ruuhkat saattavat lisätä pitoisuuksia isoissa kaupungeissa, oksidien pitoisuudet voivat ylittää jopa 100 ppb lähellä liikennettä.<ref name="kaksi">http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/301105132254283/$File/Typenoksidit.pdf?OpenElement</ref> <ref name="kolme">http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_8.html</ref>
Typenoksidien päästöjä voidaan ehkäistä vaikuttamalla käytettyyn polttotekniikkaan, polttoaineen ominaisuuteen sekä kattilan palamisolosuhteisiin kuten lämpötilaan, ilman määrään ja ilmansyöttöön kattilassa.<ref name="neljä">http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/hiilivoimala/typenoksidit.htm</ref>
 
===Ympäristövaikutukset===
Typen oksideja muodostuu helposti korkeissa [[lämpötila|lämpötiloissa]], kuten [[palaminen|palamisen]] yhteydessä ilman typestä ja hapesta. Esimerkiksi [[hiilidioksidi]]sta ne eroavat kuitenkin siinä, että niiden muodostuminen alkuaineistaan on [[endoterminen]] eli energiaa sitova reaktio, joka täten alentaa esimerkiksi [[polttomoottori]]n hyötysuhdetta. Monet typen oksidit ovat myrkyllisiä, ja lisäksi useimmat niistä ovat [[kasvihuonekaasu]]ja.
Typen oksidit muodostavat helposti voimakkaita [[happo]]ja.happoja Esimerkiksi dityppipentoksidi reagoireagoidessaan veden kanssa muodostaen [[typpihappo]]a:.
MyösEsimerkiksi typpidioksididityppipentoksidi reagoi veden kanssa muodostaen sekä typpihappoa että [[typpihapoke]]tta:
N2O5 + H2O ⇒ 2 HNO3
Myös typpidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen sekä typpihappoa että typpihapoketta:
2 NO2 + H2O ⇒ HNO2 + HNO3
Typen oksidit kuuluvatkin happosateiden aiheuttajiin. Näin ollen ne happamoittavat maaperää, vesistöjä ja vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Ne myös syövyttävät monia materiaaleja.<ref name="viisi">http://www.hiilitieto.fi/fi-FI/rikinjatypenoksidit/</ref>
Typen oksidit edesauttavat haitallisen alailmakehän otsonin muodostumista. Nämä ympäristövaikutukset ovat kuitenkin useimmiten alueellisia.<ref name="kuusi">http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326</ref>
 
Typen oksidit muodostavat helposti voimakkaita [[happo]]ja. Esimerkiksi dityppipentoksidi reagoi veden kanssa muodostaen [[typpihappo]]a:
 
N<sub>2</sub>O<sub>5</sub> + H<sub>2</sub>O ⇒ 2 HNO<sub>3</sub>
 
===Terveysvaikutukset===
Myös typpidioksidi reagoi veden kanssa muodostaen sekä typpihappoa että [[typpihapoke]]tta:
Typen oksidilla ei ole todettu olevan mutageenisiä tai karsinogeenisia vaikutuksia. Kuitenkin ne ovat voimakkaita hapettimia, jotka vaikuttavat hengitysteiden kudokseen haitaten luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja. Typpidioksidi on ihmisille haitallisin, sillä se tunkeutuu syvälle hengityselimiin, supistaa keuhkoputkia ja lisää hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten siitepölylle tai kylmälle. Erityisen alttiita typen oksidien terveyshaitoille ovat lapset ja hengityselinsairauksista kärsivät sekä mahdollisesti hitsaus- ja polttoleikkaustöissä olevat työntekijät.<ref name="seitsemän">http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326</ref><ref name="kahdeksan">http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf</ref><ref name="yhdeksän"> http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf</ref>
 
2 NO<sub>2</sub> + H<sub>2</sub>O ⇒ HNO<sub>2</sub> + HNO<sub>3</sub>
 
Tämän vuoksi typen oksidit kuuluvat [[happosade|happosateiden]] aiheuttajiin.
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/301105132254283/$File/Typenoksidit.pdf?OpenElement
 
http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmakeha/ilmakeha_8.html
http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/hiilivoimala/typenoksidit.htm
http://www.hiilitieto.fi/fi-FI/rikinjatypenoksidit/
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=&p_teos=alg&p_artikkeli=alg00326
http://www.kuopio.fi/attachments.nsf/Files/301105132254283/$File/Typenoksidit.pdf?OpenElement
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf
http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/6F5F7362-C98A-42D7-9F9F-3DED8E3C8F0B/0/4_10_5_Typen_oksidit.pdf
{{tynkä/Kemia}}