Ero sivun ”Matti Visanti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäyksiä |
|||
Rivi 1:
{{taiteilija
| taiteilijan_nimi = Matti Visanti
| kuva =
| kuvateksti =
| syntymäpäivä = [[31. toukokuuta]] [[1885]]
| syntymäpaikka = [[Oulu]], [[Suomi]]
| kuolinpäivä = {{Kuolinaika ja ikä|31|5|1885|25|11|1957}}
| kuolinpaikka = [[Helsinki]]
| kansallisuus = {{Suomi}}
| ala = [[Arkkitehti]], [[kuvataiteilija]]
| taidesuuntaus =
| kuuluisat_työt =
| palkinnot =
| allekirjoitus =
}}
__NOTOC__
'''August Mattias (Matti) Visanti''' (vuoteen [[1936]] Björklund) ([[31. toukokuuta]] [[1885]] [[Oulu]] – [[25. marraskuuta]] [[1957]] [[Helsinki]]) oli suomalainen arkkitehti ja kuvataiteilija.
Rivi 5 ⟶ 21:
Visannin isä oli Oulun maaseurakunnan kappalainen ''[[Isak August Björklund]]''. Björklundien 13-lapsisessa perheessä harrastettiin kuvataiteita ja musiikkia. Perhe oli ruotsinkielinen, mutta Matti niin kuin muutkin perheen lapset kävivät kuitenkin suomenkielisen koulun. Vuonna [[1896]] perhe muutti [[Kannus (kaupunki)|Kannukseen]], jonne Isak August Björklund oli nimitetty [[kirkkoherra]]ksi. Matti oli aloittanut [[Oulun Lyseon lukio|Oulun Suomalaisen Lyseon]] edellisenä vuonna ja hän jäi asumaan Ouluun perheystävä konsuli ''Fredrik Borgin'' luo. Matti Visanti kirjoitti ylioppilaaksi vuonna [[1904]].<ref name=makela />
==Opiskeluvuodet==
Kuvataiteista kiinnostunut Visanti aloitti opiskelut [[Teknillinen korkeakoulu|Helsingin Polyteknillisessä opiston]] arkkitehtiosastolla syksyllä 1904. Arkkitehtiopintojen lisäksi Visanti aloitti opinnot myös [[Taideteollinen korkeakoulu|Taideteollisuuskeskuskoulussa]] ja [[Helsingin yliopiston piirustussali]]lla. Visanti kuitenkin keskeytti opintonsa Helsingissä vuonna [[1907]] ja siirtyi opiskelemaan [[Turun piirustuskoulu|Turun taideyhdistyksen piirustuskouluun]] vuoksiksi [[1907]]–[[1910]]. Tuohon aikaan myös Visannin perhe asui [[Turku|Turussa]], jossa hänen isänsä oli nyt Turun tuomiokunnan asessorina. Syksyllä 1910 Visanti palasi Helsinkiin aikomuksenaan saattaa loppuun arkkitehtiopinnot. Visanti teki diplomityönsä 1914, mutta viimeinen deskriptiivisen geometrian tentti jäi suorittamatta. Opiskeluaikana 1910–1914 Visanti työskenteli arkkitehti [[Armas Lindgren]]in toimistossa.
<ref name=makela />
==Ura arkkitehtina ja kuvittajana==
Lopetettuaan opiskelunsa Visanti muutti [[Vaasa]]an, jonne hänen perheensä oli myös muuttanut, Isak August Björklundin saatua viran [[Mustasaari|Mustasaaren]] kirkkoherrana. Vaasassa ei ollut tarjolla arkkitehdin töitä, niinpä Visanti keskittyi enemmän kuvataiteisiin. Hän toimi kirjankuvittajana Oulun Lyseosta tuttujen kirjailijoiden [[Kyösti Wilkuna]]n ja [[V. A. Koskenniemi|V.A. Koskenniemen]] teoksiin. Visanti suunnitteli myös [[Vaasan merkki|Vaasan mallin]] postimerkin [[Vaasan senaatti|Valkoisen Suomen senaatille]] vuonna 1918.<ref name=makela />
Vuonna 1916 Visanti perusti yhdessä arkkitehti [[Artturi Helenius|Artturi Heleniuksen]] ja rakennusmestari [[Hugo Myntti|Hugo Myntin]] kanssa arkkitehtuuritoimiston Björklund-Helenius-Myntti Vaasaan. Artturi Helenius jäi pois toimistosta vuonna 1918, jolloin toimiston nimeksi muutettiin Björklund & Myntti. 1920-luvun alkupuolella myös Hugo Myntti vetäytyi toimistosta. Toimistossa harjoittelijoina ovat toimineet sellaiset kuuluisat arkkitehdit kuin [[Alvar Aalto]] ja [[Göteborg]]in kaupunginarkkitehti [[Sten Branzell]]. Visannin arkkitehtuuri edustaa pääasiassa [[1920-luvun klassismi|1920-luvun uusklassismia]] ja hän luopui arkkitehtuurista 1930-luvulla [[funktionalismi]]n saatua määräävän aseman arkkitehtuurissa. Arkkitehtina Visanti oli kuitenkin hyvin tuottelias.
▲arkkitehtuuritoimiston Björklund-Helenius-Myntti Vaasaan. Artturi Helenius jäi pois toimistosta vuonna 1918, jolloin toimiston nimeksi muutettiin Björklund & Myntti. 1920-luvun alkupuolella myös Hugo Myntti vetäytyi toimistosta. Toimistossa harjoittelijoina ovat toimineet sellaiset kuuluisat arkkitehdit kuin Alvar Aalto ja [[Göteborg]]in kaupunginarkkitehti [[Sten Branzell]]. Visannin arkkitehtuuri edustaa pääasiassa [[1920-luvun klassismi|1920-luvun uusklassismia]] ja hän luopui arkkitehtuurista 1930-luvulla [[funktionalismi]]n saatua määräävän aseman arkkitehtuurissa. Arkkitehtina Visanti oli kuitenkin hyvin tuottelias. Pääasiassa Visannin
Kuvataiteilijana Visanti on tunnettu erityisesti kirjojen kuvituksistaan. Kuvituksista tärkeimmäksi nousi [[Kalevala]]n kuvittaminen. Visanti onkin ensimmäinen suomalainen kuvataiteilija, joka on kuvittanut Kalevalan kokonaisuudessaan. Hän aloitti Kalevalan kuvituksen tekemisen jo 1920. Samoihin aikoihin [[Akseli Gallen-Kallela]] oli ilmoittanut, ettei ehkä saisi Kalevalan kuvitustaan valmiiksi. Koru-Kalevala, jonka ulkoasun Gallen-Kallelan oli suunnitellut julkaistiin [[1922]], mutta kokonaan kuvitettua Kalevalaa Gallen-Kallela ei koskaan saanut valmiiksi. Koru-Kalevalan julkaisemisen myötä [[WSOY]] irtisanoi sopimuksensa Kalevalan kuvittamisesta Visannin kanssa. Akseli Gallen-Kallela kuoli 1931 ja Kalevalan 100-vuotisjuhlia vietettäisiin 1935, mikä sai Visannin tarttumaan uudelleen Kalevalan kuvitustyöhön. Visanninkaan kuvitus ei kuitenkaan valmistunut 100-vuotisjuhliin. Kalevalan kuvittamisesta oli tullut hänelle kuitenkin jo lähes pakkomielle ja vuosina [[1934]]–[[1937]] hän työskenteli kuvituksen parissa hyvin intensiivisesti, vaikkei teosta ollut kukaan lupautunut kustantamaan. Vuonna 1936 silloinen Björklund muutti nimensä Visanniksi, koska hänen mielestään Kalevalan kuvittajalla täytyi olla suomalainen nimi. Lopulta vuonna [[1938]] kuvitetun Kalevalan julkaisi Kustannusosakeyhtiö Kalevala, jonka oli perustanut Visannin ystävä vaasalainen kauppaneuvos ''Frithjof Tikanoja''.
<ref name=makela />
Paitsi kirjankuvittajana on Visanti tullut tunnetuksi myös monista muistomerkeistään. Ensimmäinen merkittävä Visannin suunnittelema muistomerkki on [[Napuen taistelu]]n muistomerkki [[Isokyrö]]ssä vuodelta 1917. Muistomerkkien, sankaripatsaiden ja kuvitusten lisäksi monista taidemuseoista löytyy Visannin grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia. Postikortteja häneltä tiedetään vain yksi tai kaksi kappaletta. <ref>Teuvo Termonen s.163</ref> Visanti on tehnyt myös [[Ranuan kirkko|Ranuan kirkon]] alttaritaulun ''Jeesuksen toinen tuleminen''. <ref name=makela />
Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 1957, samana vuonna jolloin hän kuoli.
== Matti Visannin tuotantoa ==
Rivi 48 ⟶ 65:
== Lähteet ==
* Teuvo Termonen: Suomalaista postikorttitaidetta osa 4, Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry 2006, ISBN 952-91-9955-4
===Viitteet===
{{Viitteet}}
| |||