Ero sivun ”Raskas vesi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) |
Yhdiste-malline |
||
Rivi 1:
[[kuva:Water molecule 3D.svg|right|220px|]]
'''Raskas vesi''' on raskaan vedyn ([[deuterium]]) ja [[happi|hapen]] yhdiste eli dideuteriumoksidi (D<sub>2</sub>O). Toisin sanoen siinä tavallisen [[vesi]]molekyylin molemmat [[vety]]atomit ovat [[isotooppi]]a <sup>2</sup>H, jolla on myös nimi deuterium. Raskasta vettä käytetään mm. hidastimena luonnonuraanilla toimivissa [[ydinreaktori|ydinreaktoreissa]] (tällaisia reaktoreita ovat [[Raskasvesireaktori|raskasvesihidasteiset ydinreaktorit]], kuten muun muassa kanadalainen [[CANDU]]).▼
{{Yhdiste
|nimi = Raskas vesi
|muitanimiä = dideuteriumoksidi
|cas =
|kuva =
|kaava = D<sub>2</sub>O
|moolimassa = 20.04 g/mol
|ulkomuoto = Läpinäkyvä väritön neste
|sulamispiste = 3.82 °C (276.97 K)
|kiehumispiste = 101.4 °C, (374.55 K)
|tiheys = 1.1056 g/mL, neste (20°C)<br /> 1.0177 g/cm<sup>3</sup>, kiinteä (sulamispisteessä)
|liukoisuus =
▲}}'''Raskas vesi''' on raskaan vedyn ([[deuterium]]) ja [[happi|hapen]] yhdiste eli dideuteriumoksidi (D<sub>2</sub>O). Toisin sanoen siinä tavallisen [[vesi]]molekyylin molemmat [[vety]]atomit ovat [[isotooppi]]a <sup>2</sup>H, jolla on myös nimi deuterium. Raskasta vettä käytetään mm. hidastimena luonnonuraanilla toimivissa [[ydinreaktori|ydinreaktoreissa]] (tällaisia reaktoreita ovat [[Raskasvesireaktori|raskasvesihidasteiset ydinreaktorit]], kuten muun muassa kanadalainen [[CANDU]]).
Raskasta vettä on pieninä pitoisuuksina kaikissa luonnonvesissä. Teollisuuden tarpeisiin puhdistettua raskasta vettä voidaan tuottaa usealla eri menetelmällä, kuten [[tislaus|tislaamalla]] tavallista vettä tai nestemäistä vetyä sekä [[elektrolyysi]]n avulla: Yleisin on kuitenkin menetelmä, josta käytetään nimeä ''Chemical exchange''. Tämä menetelmä perustuu siihen, että vaikka saman alkuaineen eri isotoopit ovat kemiallisesti identtisiä, niiltä kuluu samojen reaktioiden läpikäymiseen eripituiset ajat. Ero reaktioajoissa on kääntäen verrannollinen atomin järjestyslukuun, ja on siten suurin juuri vedyn isotooppien välillä. Näin ollen luonnonvettä voidaan rikastaa raskaan veden suhteen altistamalla se reaktiolle, josta tavallinen vesi H<sub>2</sub>O suoriutuu raskasta vettä D<sub>2</sub>O nopeammin.
| |||