'''Dentaali''' on äänne, jota tuotettaessa [[kieli (anatomia)|kieli]] koskettaa [[hammas|hampaita]] (''{{k-la|dentes''}}). Suomen kielessä dentaalisena ääntyy ensisijaisesti [[klusiili]] {{IPA|/t/}} sekä sen yhteydessä esiintyessään myös [[lateraali]] {{IPA|/l/}} (esim. ''ka'''lt'''eva'') ja [[nasaali]] {{IPA|/n/}} (esim. ''ka'''nt'''o''). Tavallisesti {{IPA|/l/}} ja {{IPA|/n/}} (ja monissa muissa kielissä myös {{IPA|/t/}}) ääntyvät kuitenkin [[alveolaari]]sina, niin että kieli koskettaa hampaiden sijasta hammasvallia. Sen sijaan esimerkiksi [[englannin kieli|englannin kielessä]] yleisiä dentaaleja ovat [[frikatiivi]]t {{IPA|/θ/}} ('''''th'''ink'' {{IPA|/θɪŋk/}}) ja {{IPA|/ð/}} ('''''th'''is'' {{IPA|/ðɪs/}}).
SilloinAinoat kun dentaalilledentaalit, ei olejoille [[kansainvälinen foneettinen aakkosto|kansainvälisessä foneettisessa aakkostossa]] on osoitettu erityistäerityinen kirjoitusmerkkiäsymboli, äänteenovat soinniton ja soinnillinen [[frikatiivi]]pari {{IPA|[θ]}} (esim. {{k-en|'''th'''ink}} {{IPA|/θɪŋk/}}) ja {{IPA|[ð]}} (esim. {{k-en|'''th'''is}} {{IPA|/ðɪs/}}). Muiden äänteiden kohdalla dentaalisuus voidaan tarvittaessa merkitä niin sanotulla alapuolisella sillalla: {{IPA|[ t̪ ]}}. [[Unicode]]-merkistöön sisältyy tätä varten erityinen yhdistyvä [[tarke]]merkki U+032A (''combining bridge below'').