Ero sivun ”Hanns Martin Schleyer” versioiden välillä

'''Hanns Martin Schleyer''' ([[1. toukokuuta]] [[1915]] [[Offenburg]] [[Saksa]] – [[19. lokakuuta]] [[1977]] [[Mulhouse]] [[Ranska]]) oli [[Länsi-Saksa|Saksan liittotasavallan]] työnantajaliiton puheenjohtaja ja [[Christlich Demokratische Union|CDU:n]]:n jäsen. [[Punainen armeijakunta|BaaderBaader–Meinhof-Meinhofryhmä]] ryhmä kaappasi ja surmasi Schleyerin vuonna 1977.

Schleyer syntyi [[Kansalliskonservatismi|kansalliskonservatistiseen]] perheeseen. Hänen isänsä oli tuomari. Hänen kaukainen sukulaisensa oli [[katolinen kirkko|katolinen]] pappi [[Johann Martin Schleyer]], joka kehitti keinotekoisen [[volapük]]in kielen. Hanns Martin Schleyer opiskeli lakia [[HeidelbergHeidelbergin yliopisto]]in yliopistossassa vuonna [[1933]]. Vuonna [[1939]] hän väitteli tohtoriksi [[InnsbruckInnsbruckin yliopisto]]in yliopistossassa.

Jo nuorena Schleyerista tuli [[kansallissosialismi]]n innokas kannattaja. SchleyerHän liittyi [[Hitler-Jugend]]iin ja [[SS]]|SS:ään]] vuonna 1933. Opiskeluaikanaan Schleyer oli mukana natsien opiskelijaliitossa.

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Schleyer oli [[Länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintamalla]]. Rintamalta hän sai tehtävän [[Praha]]n opiskelijaliitossa. Hän oli töissä Bernhard Adolfilla, joka oli saksalainen taloustieteilijä [[Böömin–Määrin protektoraatti|protektoraatissa]]. Juuri Adolf toi Schleyerin virkoihin [[Määri]]ssä ja [[Böömi]]ssä. [[5. toukokuuta]] vuonna [[1945]] Schleyer pakeni [[Praha]]sta. Sodan jälkeen hän oli SS-upseeriutensa vuoksi [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] [[sotavanki]]na kolme vuotta, koska hän oli SS-upseeri. Hänet vapautettiin vuonna [[1948]].

Vuonna [[1949]] hänestäSchleyeristä tuli [[Baden-Baden]]in kauppakamarin johtaja. Vuonna [[1951]] Schleyerhän siirtyi [[Daimler-Benz]]in palvelukseen. [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla hän oli töissä ulkomailla, mutta joutui luopumaan tästä virasta. Schleyer meni työnantaja- ja teollisuusliittojen palvelukseen.

Schleyer vastusti [[1960-luku|1960-luvulla [[työsulku]] työsulkujaja, ja natsitaustan takia [[1968]] opiskelijaliiton jäsenet kuvailivat häntä monet vuodet [[kapitalismi]]n irvikuvaksi, joten hänestä tuli opiskelijaliiton vihollinen.

[[Punainen armeijakunta|BaaderBaader–Meinhof-Meinhofryhmä]] ryhmä kaappasi Schleyerin [[5. syyskuuta]] [[1977]] [[Köln]]issä. Hän oli matkalla autolla kotiin. Hänen perässään ajoi toinen auto, jossa oli kaksi [[poliisi]]a ja henkivartija. Yhtäkkiä auton eteen työnnettiin lastenvaunut, jolloin hänen autonkuljettajansa oli pakko pysähtyä. Samalla Schleyerin auton eteen tuli toinen auto. Terroristit hyppäsivät toisesta autosta ja alkoivat ampua. Autonkuljettaja kuoli, samoin poliisit sekäja henkivartija. Kiivaan tulituksen jälkeen terroristit hävisivätkatosivat Schleyer mukanaan.

Saksan liittohallitus sai [[6. syyskuuta]] terroristeilta vaatimuskirjeen. Kirjeessä kerrottiin, että Schleyer vapautetaan, jos hallitus vapauttaa vankilasta 14 terroristia. Hallitus pysytteli odottavalla kannalla, ja parin päivän kuluttua sieppaajat suostuivat välittäjään. Viranomaiset päättivät salata neuvottelut, sillä Schleyerin pelättiin, että Schleyerjo olitulleen murhattumurhatuksi.

[[22. syyskuuta]] pidätettiin dramaattisissa olosuhteissa [[Alankomaat|Alankomaissa]] länsisaksalainen terroristi [[Knut Folkerts]] ja hänen kollegansa [[Brigitte Mohnhaupt]] heidänpidätettiin surmattuaandramaattisissa olosuhteissa [[Alankomaat|hollantiAlankomaissa]]laisen heidän surmattuaan hollantilaisen poliisin. Mohnhaupt pääsi pakenemaan. FolkertisiäFolkertsia epäiltiin [[Karlsruhe]]ssa [[7. huhtikuuta]] 1977 tapahtuneesta Länsi-Saksan yleisen syyttäjän [[Siegfried Buback]]in murhasta. Surman takana oli myös Baader-MeinhofBaader–Meinhof-ryhmä. Folkertsin oleskelu [[Alankomaat|Hollannissa]]Alankomaissa yhdistettiin Schleyerin sieppaukseen. Schleyerin uskottiin olevan [[asuntolaiva]]ssä Hollannissa.

[[28. syyskuuta]] [[Ranska]]ssa ilmestyvä [[vasemmistolaisuus|vasemmisto]][[lehtivasemmistolehti]] [[Libération]] sai kuvan siepatusta Schleyerista. Valokuvassa oli lappu, jossa luki: ''RAF”RAF:n vankina 20 päivää''päivää”. Sieppaajat vaativat poliisia lopettamaan Schleyerin etsinnän ja vapauttamaan 11 terroristia.

[[8. lokakuuta]] ranskalaiset lehdet julkaisivat kuvan Schleyeristä. Valokuvan lisäksi oli kirje Schleyeriltä, jossa vedottiin viranomaisiin, että nämä säästäisivät hänen henkensä ja suostuisivat terroristien ehtoihin, koska Schleyerin kaappaajat eivät jaksaisi enää kauan odottaa.

Kun Schleyerin kaapattiin [[Köln]]issäKölnissä, hänet vietiin [[Erftstadt]]iinin olevaanlaitamilla sijainneeseen [[kerrostalo]]on, joka sijaitsee kaupungin laitamillakerrostaloon. Myöhemmin hänet siirrettiin [[Alankomaat|Hollantiin]]Alankomaihin ja sieltä edelleen [[Bryssel]]iin. Saksan poliisilla oli kohtuullisen paljon tietoa Schleyerin olinpaikasta. Monet poliisit sanoivat, että Schleyer oli moottoritien vieressä olevissa kerrostaloissa.

Saksalainen terrorismin vastainen [[GSG 9]] -yksikkö vapautti [[palestiina]]laisten terroristien (joilla oli yhteyksiä Baader-MeinhofiinBaader–Meinhofiin) kaappaaman [[Lufthansan lento 181|Lufthansan lennon 181]] lentokoneen [[Mogadishu]]n lentokentällä. Kaappauksen jälkeisenä päivänä RAF:n jäsenet [[Andreas Baader]], [[Gudrun Ensslin]] ja [[Jan-Carl Raspe]] tekivät [[Stuttgart]]in [[Stammheimin vankila‎]]ssa [[itsemurha]]n.

[[19. lokakuuta]] tuntemattomaksi jäänyt nainen soitti [[Deutsche Presse-Agentur]] -uutispalvelun toimitukseen ja antoi vihjeen Schleyerin murhasta ja auton tarkasta sijainnista. Hänet löydettiin klo 21.11 Ranskan [[Mulhouse]]ssa Ranskassa [[Audi 100]] -henkilöautosta ammuttuna.

* {{Commonscat-rivi|Martin Schleyer}}