Ero sivun ”Räme” versioiden välillä

 

==Kasvillisuus==

Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia [[mänty]]jä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia [[varpu]]ja, joita ovat esimerkiksi [[suopursu]], [[variksenmarja]], [[kanerva]], [[vaivaiskoivu]], [[suokukka]], [[isokarpalo|karpalo]] ja [[juolukka]]. Muita tyypillisiä kasveja ovat [[rahkasammalet]], [[kihokki]] ja [[tupasvilla]]. Rämeiden turvekerros on melko paksu, joten kasvit saavat yleensä vain vähän kivennäispitoista pohjavettä.

 

==Rämeiden kasvupaikkatyypit==

Rämeet luokitellaan [[kangasräme]]isiiin, [[isovarpuinen räme|isovarpuisiin rämeisiin]], [[korpiräme]]isiin, [[sararäme]]isiin, [[tupasvillaräme]]isiin, [[lettoräme]]isiiin ja [[rahkaräme]]isiin.

 

===Kangasräme===

Lettorämeet ovat runsasravinteisia mutta eivät happamia ja siksi niillä kasvaa vaateliaita ruohoja ja heiniä kuten [[mähkä]], [[karhunruoho]] ja leveälehtivilla. Sekä rahkasammalia että aitosammalia esiintyy runsaasti. Puusto on mäntyjä, mättäikköjen välit nevaa. Pinnanmuodoiltaan lettoräme ja nevaräme ovat samankaltaisia. Lettorämeitä on erityisesti Pohjois-Suomen kalkkipitoisilla alueilla.

 

* Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 26-28.