Ero sivun ”Räme” versioiden välillä

2 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
(iw:t toistaiseksi pois - täytynee etsiä kirjallisuutta)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
==Kasvillisuus==
[[Kuva:Räme 1.jpg|250px|thumb|Rämettä eteläsuomalaisen keidassuon laiteella.]]
Rämeillä kasvaa valtapuuna harvakseltaan kitukasvuisia [[mänty]]jä. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti erilaisia [[varpu]]ja, joita ovat esimerkiksi [[suopursu]], [[variksenmarja]], [[kanerva]], [[vaivaiskoivu]], [[suokukka]], [[isokarpalo|karpalo]] ja [[juolukka]]. Muita tyypillisiä kasveja ovat [[rahkasammalet]], [[kihokki]] ja [[tupasvilla]]. Rämeiden turvekerros on melko paksu, joten kasvit saavat yleensä vain vähän kivennäispitoista pohjavettä.
 
==Rämeiden kasvupaikkatyypit==
Rämeet luokitellaan [[kangasräme]]isiiin, [[isovarpuinen räme|isovarpuisiin rämeisiin]], [[korpiräme]]isiin, [[sararäme]]isiin, [[tupasvillaräme]]isiin, [[lettoräme]]isiiin ja [[rahkaräme]]isiin.
[[Kuva:Räme 1.jpg|250px|thumb|Rämettä eteläsuomalaisen keidassuon laiteella.]]
 
===Kangasräme===
Lettorämeet ovat runsasravinteisia mutta eivät happamia ja siksi niillä kasvaa vaateliaita ruohoja ja heiniä kuten [[mähkä]], [[karhunruoho]] ja leveälehtivilla. Sekä rahkasammalia että aitosammalia esiintyy runsaasti. Puusto on mäntyjä, mättäikköjen välit nevaa. Pinnanmuodoiltaan lettoräme ja nevaräme ovat samankaltaisia. Lettorämeitä on erityisesti Pohjois-Suomen kalkkipitoisilla alueilla.
 
==LähdeLähteet==
* Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 26-28.
 
65 124

muokkausta