Ero sivun ”Sylvi Kekkonen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p säätöä
Rivi 1:
'''Sylvia Salome Kekkonen''' (o.s. '''Uino''', [[12. maaliskuuta]] [[1900]], [[Pieksämäki]] – [[2. joulukuuta]] [[1974]], [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen|Urho Kaleva Kekkosen]] puoliso. Hänellä oli miehensä kanssa kaksi lasta, kaksospojat [[Matti Kekkonen|Matti Kaleva]] (s. 1928) ja [[Taneli Kekkonen|Taneli Kaleva]] (1928–1985).
 
Sylvi Uino kirjoitti ylioppilaaksi vuonna [[1918]] [[Mikkeli]]ssä. Ylioppilaaksi tultuaan hän työskenteli lyhyen aikaa Suomen Käsityön Ystävissä ja pidempään [[Etsivä keskuspoliisi|Etsivän Keskuspoliisin]] kansliassa, missä tapasi tulevan puolisonsa Urho Kekkosen. Pari avioitui vuonna [[1926]]. Kaksosten syntymän jälkeen [[1928]] hän ei enää ottanut vastaan ansiotyötä.
 
Sylvi Kekkonen harrasti syvällisesti kirjallisuutta, piti kotonaan kirjallista salonkia ja kehittyi itse pienimuotoisen kirjallisen ilmaisun taitajaksi. Hän julkaisi ensimmäisenä teoksenaan [[aforismi|mietelmäkokoelman]] ''Kiteitä'' 1949. Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi muistikuvien kokoelma ''Kotikaivolla''. Pienoisromaani ''Käytävä'' (1955) kuvasi sairaanhoitajan maailmaa ja pääteokseksi luonnehdittu ''Amalia'' (1958) itsensä epäonnistuneeksi tuntevan naisen kamppailua omanarvontuntoon inhimillisistä toiveistaan luopumalla. Lapsuusmuistelma ''Lankkuaidan suojassa'' (1968) jäi kirjallisen uran päätökseksi. Professori [[Kai Laitinen]] on luonnehtinut Sylvi Kekkosen kirjailijanjälkeä: ”Hän puhuu lukijalleen koruttomasti, luottavaisesti ja läheltä.”