Ero sivun ”Juutalainen kalenteri” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
TobeBot (keskustelu | muokkaukset)
tarkennuksia ja lähteitä
Rivi 1:
[[Kuva:DetailOfMedievalHebrewCalendar.jpg|thumb|Kuvassa oleva keskiaikainen juutalainen kalenteri muistuttaa juutalaisia tuomaan synagogaan palmun lehden (lulav) ja sitruunan (etrog) ennen ''[[sukkot]]ia'', joka päättää juhlan koollekutsumisen elokuussa.]]
 
'''Juutalainen kalenteri''' tai '''heprealainen kalenteri''' on [[juutalainen]] [[kalenteri|vuosikalenteri]]. Siinä on määritelty [[juutalaisten juhlat|juutalaisten juhlapyhät]] sekä ajankohtaan sopivat [[psalmi]]t luettavaksi. Kalenterista on kaksi pääasiallista muotoa: havaintoihin painottuva muoto, joka oli käytössä pääasiallisesti ennen toisen temppelin tuhoa 70 jaa. Kalenteri perustuu kuun vaiheiden havainnoille, ja sen määrittelyn on kuvannut ensimmäisen kerran Maimonides vuonna [[1178]], jolloin kalenteri hyväksyttiin siirtymäkauden vuosien 70–1178 jälkeen.{{lähde}}
 
Toinen muoto on säännöllinen [[lunisolaarinen kalenteri]], joka muistuttaa [[kiinalainen kalenteri|kiinalaista kalenteria]], jossa mitataan kuukauden pituutta kuunkierron mukaan samalla kun vuoden pituutta mitataan auringonkierron. Se eroaa puhtaasti kuunkiertoon perustuvasta [[islamilainen kalenteri|islamilaisesta kalenterista]] ja puhtaasti auringonkiertoon perustuvasta [[gregoriaaninen kalenteri|gregoriaanisesta kalenterista]]. Koska kalenterissa on noin 11 päivän ero 12 kuukuukauden ja aurinkovuoden välillä, se seuraa 19 vuoden [[Metonin jakso]]a, jolloin ylimääräinen kuukuukausi lisätään joka toinen tai kolmas vuosi, yhteensä seitsemän kertaa 19 vuoden aikana.<ref name=Oja>{{Kirjaviite | Tekijä = Oja, Heikki | Nimeke = Aikakirja 2007 | Vuosi = 2007 | Kappale = | Sivu = 54-56| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Tunniste = ISBN 952-10-3221-9 | www = http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 22.4.2010 | Kieli = }}</ref>
 
==Historia==
Rivi 9 ⟶ 10:
===Raamatun aika===
 
Juutalaiset ovat käyttäneet lunisolaarista kalenteria Raamatun ajoista lähtien, mutta ovat viitanneet kuukausiin nimien sijasta numeroilla. Vain neljä ensimmäistä kuukauden nimeä on saatavilla ennen pakoa olevalta ajanjaksolta; [[Tanakh]] ([[Raamattu]]): ''Abib'' (ensimmäinen, kirjaimellisesti "kevät"), ''Ziv'' (toinen), ''Ethanim'' (seitsemäs), ja ''Bul'' (kahdeksas). Kaikki ovat kanaanilaisia nimiä, kaksi viimeistä myös foinikialaisia. OnPääasiassa mahdollista, että kaikki kuukaudenkuukausien nimet perustuvaton alkuperäisiinkuitenkin juutalaisiinlainattu numeroihin[[babylonia]]laisilta.<ref tainame=Oja muunkielisiin kanaanilais/foinikialaisiin nimiin, mutta muut nimet eivät löydy Raamatusta.>
 
Raamatun aikana ''nisan''- eli ''abib''-kuuta, jossa [[pääsiäinen|pääsiäistä]] vietetään, pidettiin vuoden ensimmäisenä kuukautena.<ref name=3Moos>{{raamatunpaikka|3. Moos. 23:4-14}}</ref></ref>. Nykyisin vuoden katsotaan alkavan ''tishri''-kuusta syksyllä.<ref name=Oja />
Koska lisäksi aurinkovuosi ei ole jaollinen kuun kiertoa vastaavilla kuukausilla, täytyy kalenteriin lisätä ylimääräinen täytekuukausi, jotta kalenterin aloituspäivä ei siirtyisi liiaksi keväästä. Tästä ei ole mainintaa Raamatussa, mutta 3 Moos 23 kun puhutaan ensimmäisen kuun aloittamisesta pääsiäisellä (jae 5) puhutaan myös toisesta juhlasta samassa kuussa jolloin heilutettiin uutislyhde. Jos lyhde ei vielä ollut kasvanut, jouduttiin pääsiäistä siirtämään kuukaudella.
 
Koska lisäksi aurinkovuosi ei ole jaollinen kuun kiertoa vastaavilla kuukausilla, täytyy kalenteriin lisätä ylimääräinen täytekuukausi, jotta kalenterin aloituspäivä ei siirtyisi liiaksi keväästä. Tästä ei ole mainintaa Raamatussa, mutta [[Kolmas Mooseksen kirja|3. MoosMooseksen 23kirjan]] kunmukaan puhutaanpääsiäisen ensimmäisentulisi kuunolla aloittamisestavuoden pääsiäiselläensimmäisenä (jaekuukautena, 5)ja samassa yhteydessä puhutaan myös toisesta juhlasta samassa kuussa jolloin heilutettiin uutislyhde.<ref name=3Moos /> Jos lyhde ei vielä ollut kasvanut, jouduttiin pääsiäistä siirtämään kuukaudella.
 
===Babylonian pakkosiirtolaisuus===
Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana 586 eaa. juutalaiset ottivat käyttöön kuukausien babylonialaiset nimet, ja jotkut heimot kuten [[essealaiset]] käyttivät aurinkokalenteria viimeiset kaksi vuosisataa ennen ajanlaskun alkua. [[Babylonialainen kalenteri]] taas periytyy suoraan sumerialaisestasumerilaisesta kalenterista.
 
==Juutalaisen ajanlaskun kuukaudet==
Rivi 52 ⟶ 55:
# sebat tammi-helmikuu
# adar helmi-maaliskuu
 
== Viitteet ==
 
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==