Ero sivun ”Reynaldo Bignone” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Argentiinan ex-presidentti
 
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27:
Bignone toimi Argentiinassa pahamaineisen kidutusleirin toiseksi korkeimpana johtajana 1976–1978.<ref name="yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/04/argentiinan_viimeinen_diktaattori_tuomittiin_vankilaan_1620705.html| Nimeke = Argentiinan viimeinen diktaattori tuomittiin vankilaan| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = YLE Uutiset|Ajankohta = 21.4.2010| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yleisradio| Viitattu = 21.4.2010| Kieli = }}</ref> [[Buenos Aires]]in lähellä sijaitsevan [[Campo de Mayo]]n sanotaan olleen Argentiinan [[likainen sota|likaisen sodan]] suurin kidutusleiri.<ref name="bbcex">{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8633823.stm| Nimeke = Argentina ex-dictator Gen Bignone jailed for 25 years| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = BBC News|Ajankohta = 21.4.2010| Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC| Viitattu = 21.4.2010| Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Bignone nousi Argentiinan presidentiksi epäonnistuneen [[Falklandin sota|Falklandin sodan]] jälkeen.<ref name="daniel149">Lewis, Daniel; s. 149</ref> Presidentti [[Leopoldo Galtieri]] ilmoitti kesäkuussa 1982 kansalle Argentiinan tappiosta sodassa. Hän oletti, että kansa tukisi häntä brittiläisvastaisen sanoman ansiosta. Galtieri vakuutti, että Argentiina ei koskaan luovu vaatimuksistaan [[Falklandinsaaret|Falklandinsaaria]] kohtaan. Kansa alkoi kuitenkin osoittamaanosoittaa vastustustaan sotilasjunttaa kohtaan. Argentiinan sotilasjohto vaati lopulta 17. kesäkuuta Galtieria eroamaan. Armeijan komentaja [[Cristino Nicolaides]] ilmoitti, että Bignonesta tulee maan uusi presidentti.<ref name="paul192">Lewis, Paul; s. 192</ref> Samalla juntta suostui palauttamaan Argentiina takaisin demokraattiseen hallintoon.<ref name="daniel149"/>
 
Bignone kohtasi kolme suurta haastetta presidenttiytensä aikana. Hänen piti löytää helpostusta surkealle taloustilanteelle, jossa [[inflaatio]] oli lähes 200 %. Bignone piti saada myös armeija vallasta siten, että sen ei tarvinnut kohdata ihmisoikeusjärjestöjen iskua. Lisäksi hänen tavoitteena oli järjestää tulevat vaalit ja siirtää Argentiina takaisin siviilihallinnon aikaan.<ref name="paul192"/> Bignone asetti lopulta [[Argentiinan presidentinvaali 1982|presidentinvaalin]] lokakuulle.<ref>Lewis, Paul; s. 192-193</ref> Juntta hajotettiin 5. joulukuuta, ja Bignone luovutti vallan [[Raúl Alfonsín]]ille 10. joulukuuta.<ref>Lewis, Paul; s 195</ref>