Ero sivun ”Ruusuristiläisyys” versioiden välillä

1600-luvun muodossaan järjestöä pidetään enemmänenemmänkin vain suosittuna huhuna ja myyttinä kuin todella olemassa olleena tai toimineena järjestönä. 1700-luvulla, rationalismin[[rationalismi]]n aikana, ruusuristiläisyyden suosio hiipui. 1800-luvulta alkaen ruusuristiläisiksi itseään sanoneita järjestöjä alkoi syntyä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] ja Euroopassa osana okkultismin suosion kasvua. <ref>http://www.britannica.com/ebc/article-9064125</ref>

Käsite ruusuristiläisyys periytyy nykytutkimuksen mukaan 1600-luvulle, jolloin julkaistiin tuntemattoman tekijän (todennäköisesti [[Tübingenin yliopisto]]n nuoren [[teologi]]n [[Valentin von Andrea]]n) kolme ruusuristiläistä manifestia: ''Fama Fraternitatis'' [[1614]], ''Confessio Fraternitatis'' [[1615]] ja ''Christian Rosenkreutzin kemialliset häät'' [[1616]]. Yhdessä nämä esittivät legendan [[saksa]]laisesta [[pyhiivaeltajapyhiinvaellus|pyhiivaeltajasta]]sta nimeltä "C”C.R.C."”, joka kolmannessa manifestissa esiteltiin Christian Rosenkreuziksi.

Legendan mukaan Rosenkreutz oli opiskellut [[Lähi-itä|Lähi-idässä]] useiden [[okkultismi]]n mestareiden johdolla ja perustanut ruusuristiläisjärjestön, jonka tarkoituksena oli "yleismaailmallinen”yleismaailmallinen ihmiskunnan [[uskonpuhdistus]]"”, johon kuului muun muassa [[politiikka|poliittisen]] moninaisuuden ja [[paavi]]nvallan lakkauttaminen. Ruusuristiläisen kirjallisuuden mukaan Christian Rosenkreutz kuoli 106-vuotiaana vuonna [[1484]]. Rosenkreutzin elinaikana järjestön kerrottiin kasvaneen vain kahdeksan henkeä käsittäväksi, ja hänen kuoltuaan se katosi, mutta syntyi uudelleen jälleen 1600-luvulla.

Ruusuristiläisissä teksteissä viitataan usein aikaan ennen 1600-lukua, ja ruusuristiläiset ajattelevat, että ruusuristiläisyyttä on ollut olemassa jo silloin, tosin ei samalla nimellä. [[1700-luku|1700-luvulla]] tullutta muun muassa egyptiläistä [[Isis]]–[[Osiris]]–[[Horus]] -myyttiä pidetään ruusuristiläisten parissa [[Kristinusko|kristillisen]] [[kolminaisuus|kolminaisuuden]] ajattelun edeltäjänä.

Seuraavien henkilöiden on väitetty kuuluneen Ruusuristiläisiinruusuristiläisiin:<ref>Bradley, Michael: ''Salaseurojen käsikirja''</ref>{{lähde tarkemmin}}